1.   PELASTUSLAKI (379/2011)

Tämän lain tavoitteena on parantaa ihmisten turvallisuutta ja vähentää onnettomuuksia. Lain tavoitteena on myös, että onnettomuuden uhatessa tai tapahduttua ihmiset pelastetaan, tärkeät toiminnot turvataan ja onnettomuuden seurauksia rajoitetaan tehokkaasti (Pelastuslaki § 1).

Laissa säädetään ihmisten, yritysten sekä muiden yhteisöjen ja oikeushenkilöiden velvollisuudesta:

1) ehkäistä tulipaloja ja muita onnettomuuksia;

2) varautua onnettomuuksiin sekä toimintaan onnettomuuksien uhatessa ja sattuessa;

3) rajoittaa onnettomuuksien seurauksia;

4) rakentaa ja ylläpitää väestönsuojia;

5) osallistua pelastustoiminnan tehtäviin ja väestönsuojelukoulutukseen.

Tässä laissa säädetään lisäksi pelastustoimen viranomaisten:

1) tehtävästä ohjata, neuvoa, valistaa ja valvoa 1 momentissa tarkoitettuja tahoja momentissa säädettyjen velvollisuuksien täyttämisessä;

2) kiireellisistä tehtävistä, joiden tarkoituksena on pelastaa ja suojata ihmisiä, omaisuutta ja ympäristöä onnettomuuden uhatessa tai sattuessa sekä rajoittaa onnettomuudesta aiheutuvia vahinkoja ja lieventää onnettomuuden seurauksia (pelastustoiminta);

3) organisaatiosta, hallinnosta ja toimivallasta (Pelastuslaki § 2)

Rakennuksen omistaja ja haltija, teollisuus- ja liiketoiminnan harjoittaja, virasto, laitos ja muu yhteisö on asianomaisessa kohteessa ja muussa toiminnassaan velvollinen ehkäisemään vaaratilanteiden syntymistä, varautumaan henkilöiden, omaisuu­den ja  ympäristön suojaamiseen vaaratilanteissa ja varautumaan sellaisiin pelastustoimenpiteisiin, joihin ne omatoimisesti kykenevät (Pelastuslaki § 3).

Huolellisuusvelvollisuus ( Pelastuslaki 4 §)

Jokaisen on oltava huolellinen tulipalon tai muun onnettomuuden vaaran ja vahingon

välttämiseksi. Jokaisen on mahdollisuuksiensa mukaan valvottava, että hänen määräysvaltansa piirissä noudatetaan tulipalon ja muun onnettomuuden ehkäisemiseksi ja henkilöturvallisuuden varmistamiseksi annettuja säännöksiä ja määräyksiä.

Varovaisuus tulen käsittelyssä (Pelastuslaki 5 §)

Tulta sekä syttyvää, räjähtävää tai muuta vaarallista ainetta on käsiteltävä huolellisesti

ja riittävää varovaisuutta noudattaen. Ryhdyttäessä tulityöhön tai sellaiseen korjaustyöhön

tai muuhun työhön, jonka johdosta tulipalon tai muun onnettomuuden vaara tuntuvasti lisääntyy, on huolehdittava riittävistä varotoimista.

Omatoiminen varautuminen (Pelastuslaki 14 §)

Rakennuksen omistajan ja haltijan sekä toiminnanharjoittajan on osaltaan:

1) ehkäistävä tulipalojen syttymistä ja muiden vaaratilanteiden syntymistä;

2) varauduttava henkilöiden, omaisuuden ja ympäristön suojaamiseen vaaratilanteissa;

3) varauduttava tulipalojen sammuttamiseen ja muihin sellaisiin pelastustoimenpiteisiin,

joihin ne omatoimisesti kykenevät;

4) ryhdyttävä toimenpiteisiin poistumisen turvaamiseksi tulipaloissa ja muissa vaaratilanteissa sekä toimenpiteisiin pelastustoiminnan helpottamiseksi.

Edellä 1 momentissa säädetty koskee myös muualla kuin rakennuksessa harjoitettavaa

toimintaa sekä yleisötilaisuuksia.

1.1.  Suunnitteluvelvollisuus

Pelastuslain (379/2011) 15 §:ssä tarkoitettu pelastussuunnitelma on laadittava:

1) asuinrakennuksiin, joissa on vähintään kolme asuinhuoneistoa;

2) pelastuslain 18 §:ssä tarkoitettuihin kohteisiin;

3) kouluihin, oppilaitoksiin ja muihin vastaaviin opetuksessa käytettäviin tiloihin;

4) lastensuojelulaitoksiin ja koulukoteihin sekä päiväkoteihin, perhepäiväkoteihin ja muihin lasten ryhmämuotoisen hoidon järjestämisessä käytettäviin tiloihin lukuun ottamatta yksityisiä asuntoja;

5) majoitus- ja ravitsemistoiminnasta annetussa laissa (308/2006) tarkoitettuihin majoitusliikkeisiin sekä ulkoilulaissa (606/1973) tarkoitetuille leirintäalueille ja tilapäisille leirintäalueille;

6) tiloihin, joita käytetään vähintään 20 henkilön tilapäiseen joukkomajoitukseen;

7) kirkkoihin, kirjastoihin, urheilu- ja näyttelyhalleihin, teattereihin, liikenneasemille, messualueille, moottoriradoille, huvipuistoille sekä edellä mainittuja vastaaviin kokoontumispaikkoihin;

8) kauppakeskuksiin ja vastaaviin tiloihin sekä yli 400 neliömetrin myymälöihin;

9) yli 50 asiakaspaikan ravintoloihin ja vastaaviin tiloihin;

10) yli 1500 neliömetrin teollisuus-, tuotanto- ja varastorakennuksiin;

11) ympäristönsuojeluasetuksen (169/2000) 1 §:n mukaisiin ympäristölupaa edellyttäviin eläinsuojiin;

12) kohteisiin, joissa vaarallisen kemikaalin vähäistä teollista käsittelyä ja varastointia saa harjoittaa vain tekemällä siitä vaarallisten kemikaalien ja räjähteiden turvallisuudesta annetun lain (390/2005) 24 §:ssä tarkoitetun ilmoituksen;

13) kulttuuriomaisuuden suojelua koskevissa Suomea sitovissa kansainvälisissä sopimuksissa kulttuuriomaisuudeksi määriteltyihin ja sitä sisältäviin rakennuksiin ja kohteisiin sekä muihin lakien ja asetusten nojalla kulttuuriomaisuutena suojeltuihin rakennuksiin ja kohteisiin;

14) työpaikkatiloihin, joissa työntekijöiden ja samanaikaisesti paikalla olevien muiden ihmisten määrä on yleensä vähintään 50;

15) yli 100 metriä pitkiin yleisessä käytössä oleviin tunneleihin.

Jos samaa kohdetta varten tulee muun lain kuin pelastuslain taikka toimivaltaisen viranomaisen antaman määräyksen nojalla laatia turvallisuus-, valmius- tai muu vastaava suunnitelma, erillistä pelastussuunnitelmaa ei tarvitse laatia, vaan vastaavat asiat voidaan koota mainittuun muuhun suunnitelmaan. Tästä on mainittava suunnitelmassa.

1.2. Asetus pelastustoimesta § 15 (407/2011)

Rakennukseen tai muuhun kohteeseen, joka on poistumisturvallisuuden tai pelastustoiminnan kannalta tavanomaista vaativampi tai jossa henkilö- tai paloturvallisuudelle, ympäristölle tai kulttuuriomaisuudelle aiheutuvan vaaran taikka mahdollisen onnettomuuden aiheuttamien vahinkojen voidaan arvioida olevan vakavat, on laadittava pelastussuunnitelma 14 §:ssä tarkoitetuista toimenpiteistä. Pelastussuunnitelman laatimisesta vastaa rakennuksen tai kohteen haltija. Jos rakennuksessa toimii useita toiminnanharjoittajia, rakennuksen haltijan tulee laatia pelastussuunnitelma yhteistyössä toiminnanharjoittajien kanssa. Rakennuksen haltijan tulee laatia rakennuksen pelastussuunnitelma kuitenkin aina yhteistyössä 18 §:ssä tarkoitetun hoitolaitoksen ja palvelu- ja tukiasumisen toiminnanharjoittajan kanssa.

Pelastussuunnitelmassa on oltava selostus:

1) vaarojen ja riskien arvioinnin johtopäätelmistä;

2) rakennuksen ja toiminnassa käytettävien tilojen turvallisuusjärjestelyistä;

3) asukkaille ja muille henkilöille annettavista ohjeista onnettomuuksien ehkäisemiseksi sekä onnettomuus- ja vaaratilanteissa toimimiseksi;

4) mahdollisista muista kohteen omatoimiseen varautumiseen liittyvistä toimenpiteistä.

Valtioneuvoston asetuksella annetaan tarkempia säännöksiä kohteista, joihin on laadittava pelastussuunnitelma. Pelastussuunnitelman sisällöstä voidaan antaa tarkempia säännöksiä valtioneuvoston asetuksella

Suunnitelma tai sen yhteenveto on toimitettava kunnan pelastusviranomaiselle kunnan antamien ohjeiden mukaisesti sekä tiedotettava siitä asianomaisen kohteen asukkaille, työntekijöille ja muille, joiden on osallistuttava suunnitelman toimeenpanoon. Suunnitelma on pidettävä ajan tasalla.

1.3. Henkilökunnan koulutussuunnitelma

Jokaisella käytävällä on näkyvällä paikalla yksinkertaiset ja selkeät toimintaohjeet vaaratilanteiden varalta. Jokaisessa luokassa tulee olla näkyvällä paikalla poistumisreitti sekä puhelinnumerot eri viranomaisille. Ensiapukaapit tulee olla selkeästi merkityt ja niistä tulee löytyä vaadittava välineistö. Alkusammutuskalusto on helposti löydettävissä jokaisen käytävän molemmista päistä sekä työskentelytiloista, joiden käyttöön liittyy suurempi riski onnettomuuksien osalta (esim. TN-luokka, fy-ke-luokka)

Lukuvuonna 2023-2024 koulussamme on seitsemän EA-koulutettua ihmistä. Tämän lisäksi pidetään ainakin yksi poistumisharjoitus ja turvallisuuskävely. Koulutussuunnitelman toteutumisesta huolehtii turvallisuuspäällikkö yhdessä rehtorin kanssa.

1.4. Pelastussuunnitelman vastuunjako

Pelastussuunnitelman päivittäminen			Harjoittelukoulu/Kaisa Riskilä, p.040 484 4276
Pelastussuunnitelman jakelu	koko henkilökunta		Harjoittelukoulu/Kaisa Riskilä, p.040 484 4276
	kiinteistöhuolto		Harjoittelukoulu/Kaisa Riskilä, p.040 484 4276
Rakenteellinen paloturvallisuus	remontit, tilamuutokset, rakennusluvat				SYK Oy, kampusmanageri Juha Aavikko p. 0400 698 070
Turvallisuustekniikka	turvavalaistus				ISS Palvelut Oy, kiinteistönhoitaja Tuomo Ylianttila, p.040 589 2365
	alkusammutusvälineet				ISS Palvelut Oy, kiinteistönhoitaja Tuomo Ylianttila, p.040 589 2365
	väestönsuoja				ISS Palvelut Oy, kiinteistönhoitaja Tuomo Ylianttila, p.040 589 2365
	paloilmoitinjärjestelmä				ISS Palvelut Oy, kiinteistönhoitaja Tuomo Ylianttila, p.040 589 2365
	sammutuslaitteisto				ISS Palvelut Oy, kiinteistönhoitaja Tuomo Ylianttila, p.040 589 2365
Henkilökunnan koulutussuunnitelma			Harjoittelukoulu/Kaisa Riskilä, p.040 484 4276		-
Turvallisuusviestintä			Harjoittelukoulu/Kaisa Riskilä, p.040 484 4276		-
Harjoitukset			Harjoittelukoulu/Kaisa Riskilä, p.040 484 4276		-

2. KOHTEEN YLEISTIEDOT

2.1. Lapin yliopiston harjoittelukoulu

Rakennus on saneerattu useampi kerroksinen neliosainen (A, B, C, D) kivirakennus, johon on liitetty uudisrakennus (D-osa). Rakennuksessa toimii normaalit koulutoiminnot sisältävä peruskoulun yhtenäiskoulu (luokat 1-9) koulu, joka toimii kasvatustieteiden tiedekunnan harjoittelukouluna.

Rakennuksen vanhassa osassa (A ja B) luokkahuoneiden ja opettajien työhuonetilojen lisäksi sijaitsevat myös Compass group ravintola (Lumikello). Rakennuksessa on juhlasali (Kalervo), joka voi olla satunnaisesti jonain iltana tai viikonloppuna yleisötilaisuuden käytössä. Opiskelijatuvassa voi iltaisin oleskella opetusharjoittelun ohjaukseen liittyviä opiskelijoita.

Rakennuksen C-osassa ovat teknisen työn tilat (puutyö- ja metallityötilat), tekstiilityön tilat, kuvataidetilat, liikuntasali (Tanja) ja kotitaloustilat. Liikuntasalissa on jatkuvaa iltakäyttöä Kaksi väestönsuojaa sijaitsee kellaritiloissa (liite 2).

Rakennuksen D-osan toisessa kerroksessa sijaitsee fysiikan- ja kemian luokat sekä kemikaalivarasto.

2.2.  Yleistiedot

Kohteen nimi	Lapin yliopiston harjoittelukoulu
Kohteen osoite	Nuortenkatu 9
Kohteen turvallisuuspäällikkö	Kaisa Riskilä (lehtori)
Kohteen kortteli n:o	133
Kohteen tontti n:o	5
Kohteen rakennusten kerrostasoala	bruttoala 9058 m2 kerrosala 6899 m2 tilavuus 35355 m3
Kohteen rakennusten kerrosluku	4-osainen rakennus (A, B, C, D) B-C -osissa k + 4, A -osassa k + 2 D-osassa +2
Kohteen rakennusten paloluokka	P 1
Kohteen henkilömäärä	Henkilökuntaa yhteensä 65 Yhtenäiskoulun oppilaita 521 Harjoitteluun osallistuvia opiskelijoita 20-95
Kohteen vartiointi	Lapsec
Kohteen kiinteistöhuolto	ISS ja SOL
Kohteen varavoima	EI

2.3. Rakenteellinen paloturvallisuus

Rakennusten paloluokat	P1
Toiminnan palovaarallisuusluokat	Pääosin vähäinen/1, osassa keskimääräinen/1 (keittiö,  teknisen työn tila)
Rakennusten palo-osastot	kerrososastointi, pinta-alaosastointi, käyttötapaosastointi (keittiö, teknisen työn tila)
Turva- ja merkintävalaistus	ON: turva- ja merkintävalaistus. Poistumisteiden merkkivalot + turvavalaistus omalla teholähteellä
Rakennusten poistumistiet	ON: jokaisessa kerroksessa kahdessa eri suunnassa, ruokalassa lisäksi erillinen. Merkintä vihreällä valolla ja suuntakilvillä, lisäksi seinillä kartat
Kokoontumispaikat	Kokoontumispaikat varattu luokittain piha-alueen ulkopuolella paikat on merkitty luokittain aidan ulkopuolelle.
Rakennusten suojaustasot	1
Alkusammutuskalusto	vesipostit, jauhesammuttimet: Tarkistus ja huolto automaattisesti ISS Oy
Paloilmoitinjärjestelmät	Ei: keskusradiokuulutus
Sammutuslaitteistot	Vesipostit
Rakennusten savunpoisto	Ei ole
Rakennusten ilmastointi ja hätäpysäytys	Koneellinen, ei hätäpysäytystä. Keittiön hormistossa palopellit

2.4. Kiinteistön hoito

Vastuuhenkilöt	ISS-palvelut/Palvelupäällikkö Joni Vaara 040-8251576 Kiinteistönhoitaja Tuomo Ylianttila 040-5892365
Kiinteistön ja tuotantolaitteistojen huoltojärjestelyt	ISS-palvelut
Sähkönjakelu	Rovaniemen energia
Sähköverkko- ja sähköntoimittaja	Rovaniemen energia
Varavoima	Ei
Muuntajat ja sähköpääkeskukset	Kellari
Lämmitysjärjestelmät	Kaukolämpö
Vesi- ja viemärijärjestelmät	Rovaniemen
Veden pääsulkujen sijainti	Lämmönjakohuone/kellari
Varavesijärjestelmät	Ei
Ilmastointi	Koneellinen
IV-Konehuoneiden sijainti	A, B ja C-osien vintit, D-osa 2. kerros
Hätäpysäytys	Ei
Puhdistus	Kiint. omistaja: alihankintafirma
Jätehuolto ja ongelmajätteet	Lassila&Tikanoja, ongelmajätteen keräys on käyttäjän vastuulla
Hissihuolto	KONE Hissit Oy
Turvamerkkien ja turvamerkki-valaistuksen huolto	ISS

2.5. Liittyminen kunnan pelastustoimeen

Nimi			Lapin pelastuslaitos Rovaniemi
Osoite			Koskikatu 61
Palopäällikkö			Saarenpää Ari			Puhelin			040 5454720
Riskienhallintapäällikkö			Kylänen Päivi			Puhelin			040 778 9896
Pelastuspäällikkö			Paldanius Harri			Puhelin			040 765 4967
Pelastusjohtaja	Markus Aarto			Puhelin			040 484 4000
Pelastuspäällikkö	Harri Paldanius			Puhelin			0201311240/ 040-7654967
Kohteen sijoittuminen kunnan aluejakoon
Kohde kuuluu		Oulun				hätäkeskuksen alueeseen
Johtokeskus		Koskikatu 61				Puhelin hätä-tilanne			112
Lähin palo- ja pelastusasema		Rovaniemi
Osoite		Koskikatu 61
Suojelulohko		103
Johtopaikka		LAY Harjoittelukoulu, Nuortenkatu 9
Suojeluyksikkö		404
Kunnalliset/yksityiset työterveys-, ensiapu- ja kokoontumispaikat
Työterveysasema		Terveystalo/Työterveys				Puhelin			030 6000
Suuronnettomuuksien ja poikkeusolojen kokoontumispaikka		LAY Harjoittelukoulu, Nuortenkatu 9
Hälytintiedot
Lähin kunnallinen hälytin		Paloasema
Sijainti		Koskikatu 61

2.6. Suojeluhenkilöstö

Henkilön nimi, osoite ja suojelukoulutus	Puh. nro
Koulun rehtori	-
Anne Onnela	040-6598051
Isännöitsijä	-
SYK Oy/ Juha Aavikko	0400-698070
Suojelujohtaja	-
Kaisa Riskilä, lehtori	040-4844276
Muu suojeluhenkilöstö:	-
Terhi Marjomaa/ Janna Keskiaho	050-5966257/040-7162416
Teemu Salo	040-5288786
Annika Suokanerva	040-5252964
Paula Rantala	040-6459766

3.  VAARATILANTEIDEN EHKÄISEMISTOIMENPITEET

Vaaratilanteiden ennaltaehkäisyä toteuttavat kaikki kiinteistöissä työskentelevät, opiskelevat ja asioivat noudattamalla toimintaohjeita erilaisten koneiden, laitteiden ja aineiden käsittelyssä sekä tilojen käytössä. Jokaisen tulee havaitessaan epäkohdan ilmoittaa havainnostaan välittömästi eteenpäin.

Vahingon tapahduttua tulee jokaisen pyrkiä toimimaan vahingon määrän minimoimiseksi osallistumalla pelastus- ja ensiaputoimintaan. Rakennuksista turvallinen poistuminen on järjestetty johdonmukaisesti selviä opasteita noudattamalla, poistumistiet ovat vapaina ja sisältäpäin vaivatta aukaistavissa.

3.1.  Riskianalyysi

VAARA	SYYT	TILANTEISIIN VARAUTUMINEN	TOIMENPIDE
Tulipalo/keittiö	Rasvapalo	Keittimien oikea käyttö Ilmastoinnin palopelti, Viallisten laitteiden ehdoton käyttökielto	Ilmastoinnin hätäseis Alkusammutus
Tulipalo/purusiilo	Kipinä, kuumuminen tekn. vika	Koneiden ja materiaalin oikea käyttö, viallisten laitteiden ehdoton käyttökielto	Hätäseis,
Tulipalo/teknisen työn tila	Kipinä, kuumuminen, laitevika Tulenarka materiaali	Laitteiden oikea käyttö materiaalin oikea käsittely, ks. ed.	Alkusammutus
Vaaralliset aineet	Tulenarka, itsesyttyminen, terveydell. vaaralliset, syövyttäviä aineita, hapettavia aineita	Oikea käsittely + varastointi	Alkusammutus   Huuhtelut
Tapaturmat	Laitevika + kiinteistö	Piha-alueen hiekoitus, kiinteistöstä löytyneiden epäkohtien välitön korjaus/uusiminen, esim. tilakorjaus intranetissä + yht. otto kiinteistönhoitajaan	ks. ohjeistus kriisitilanteisiin luvut 4.4. – 4.19.

3.2.  Tulipalojen ennaltaehkäisy

Kiinteistöjen päivittäistä paloturvallisuutta on yleinen siisteys ja järjestys sekä toimiva jätehuolto. Koneet ja laitteet pidetään kunnossa ja huolletaan säännöllisesti. Tupakoinnista ja avotulen käsittelystä on näkyvät ohjeet. Remontit ja korjaukset annetaan kuhunkin tehtävään perehtyneille ammattilaisille. Alkusammutuskaluston sijainnit ovat hyvin merkityt ja niitä on riittävästi.

Ennaltaehkäiseviä toimia ovat:

- Roskien ja paperien säännöllinen siivoaminen

-Jäteastiat erillisessä lukitussa katetussa tilassa turvallisen matkan päässä rakennuksista

- Kulkutiet ja uloskäytävät pidetään vapaina

- Huolto- ja kunnossapito-ohjeita noudatetaan

- Palavat aineet:

• määrät työpaikoilla mahdollisimman pienet
• käyttö- ja merkitsemisohjeita noudatetaan
• vastuu käyttöohjeista oppiaineen opettajalla
• säilytys lukitussa tilassa, jonne pääsy ainoastaan oppiainetta opettavalla opettajalla

- Koneet ja laitteet:

• laitteet ja koneet kunnossa
• sähkökoneet ja asennukset määräysten mukaiset
• virta katkaistaan työvuoron päättyessä

- Poistumistiet:

• poistumistiet merkitty vihreillä suuntanuolilla/ exit -kilvillä
• poistumistiet pidetään vapaana
• tutustuttu ennakolta poistumisteihin

-Alkusammutuskalusto:

• käsisammuttimet paikallaan, tarkastettu ja huollettu
• pikapalopostit kunnossa
• käsisammuttimien ja pikapalopostien edustat vapaana.

4.  OHJEISTUS KRIISITILANTEIDEN VARALTA

4.1.   Koulun kriisiryhmä=Pikku-hyve

Koulun kriisiryhmään kuuluvat (lv 2023–2024):

Perusopetuksen rehtori (Maarit Ala)

Erityisopettaja (Toni Berg)

Koulupsykologi

Koulukuraattori (Oona Ylätalo)

Terveydenhoitajat (Janna Keskiaho ja Terhi Marjomaa)

Opinto-ohjaaja (Sari Ylinampa)

Ryhmän tehtävänä on toimia kriisitilanteissa rehtorin johdolla sekä pitää kriisisuunnitelmaa ajan tasalla. Kriisiryhmä kokoontuu aina kriisitilanteen sattuessa. Kirjurina toimii erityisopettaja. Kriisiryhmä tarkistaa kriisikansion aina lukukauden alussa. Kriisiryhmä hoitaa rehtorin ohella asioista tiedottamisen. Kriisiryhmä harkitsee tilannekohtaisesti ulkopuolisen avun tarvetta.

Rehtori toimii kriisiryhmän kokoonkutsujana sekä hoitaa tapahtumista tiedottamisen.  Muu kriisiryhmä aloittaa ensisijaisen tuen tarjoamisen.

4.2.  Kriisitilanteissa huomioitavaa

On syytä muistaa, että ei ole olemassa yksiselitteisiä ohjeita kriisitilanteisiin, vaan jokainen tilanne täytyy käsitellä tapauskohtaisesti. Kriisitilanteet voivat myös olla erityyppisiä (esim. oppilaan kuolemantapaus, henkilökuntaan kuuluvan kuolemantapaus, oppilaan omaisen kuolema, onnettomuus koulussa, väkivaltatilanne/väkivallan uhka koulussa, tulipalo koulussa jne.).

Jos koulussa on vaaran uhka, oppilaat on kiireesti evakuoitava koulun alueelta tilanteen vaatimalla tavalla noudattaen mahdollisuuksien mukaan onnettomuustilanteiden varalta tehtyä poistumissuunnitelmaa. Jos kouluun kohdistuu konkreettinen väkivallan uhka, hälytetään poliisi paikalle ja noudatetaan poliisin antamia ohjeita.

4.3.  Tiedottaminen koulun kriisitilanteissa

Kriisin sattuessa otetaan yhteyttä rehtoriin tai hänen poissa ollessaan vararehtoriin. Mikäli kumpikaan ei ole tavoitettavissa, otetaan yhteys erityisopettajaan.

- Varmistetaan saadun tiedon paikkansa pitävyys

- Rehtori kutsuu tarvittaessa kriisiryhmän avukseen

- Kriisiryhmä päättää jatkotoimista mm. tarvittaessa yhteys kotiin (koti määrittelee menettelytapoja ja sen mitä tapahtuneesta kerrotaan); koulun kriisiryhmä sopii yhteydenotosta

- Kriisiryhmä tiedottaa asiasta koulun henkilökunnalle ja oppilaille

- Koulun kriisiryhmä päättää asian käsittelystä oppituntikohtaisesti huomioiden henkilöryhmät, joita asia koskee (asuinalue, ystävyyssuhteet jne.)

- Opettajat huolehtivat oman luokkansa osalta toimintamalleista tiedottamisesta eri kriisitilanteissa (oppilaan oma/kaverin/perheen kriisit)

- Huoltajia informoidaan kriisitilanteiden valmiusryhmän kokoonpanosta ja toiminnasta esimerkiksi koulun syystiedotteessa

- Kaikki tiedottaminen koulun ulkopuolelle tapahtuu ensisijaisesti rehtorin kautta

4.4.  Vakava väkivaltatilanne tai sen uhka

Jos koulun alueella tapahtuu vakava väkivaltarikos, tulee henkilön, joka huomaa tapahtuman, hälyttää paikalle poliisi ja sairaankuljetus. Väkivallan uhrille tulee antaa ensiapua heti, kun se vaaratta on mahdollista. Teon tekijän tuntomerkit on tarkoin havainnoitava ja kerrottava poliisille, jos tekijä on tuntematon tai lähtee pakoon. Tekijän jäädessä koulun alueelle tulee oppilaiden pysytellä valvotusti luokissa, kunnes poliisi tulee paikalle.

Suhtaudu jokaiseen uhkaukseen vakavasti!

·         ole rauhallinen ja ystävällinen

·         kuuntele, älä keskeytä

·         tarkkaile tilanteen kehittymistä

·         vältä tilanteen kärjistymistä esimerkiksi kiinni tarttumalla

·         vältä liikehdintää

Mikäli et uhkatilanteessa voi poistua luokasta, toimi seuraavasti:

·   lukitse luokan ovi, äläkä aukaise kenellekään

·   ole rauhallinen

·   vältä ikkunan ja oven vieressä olemista

·   siirtykää oppilaiden kanssa luokkatilassa merkitylle siniselle alueelle

Jos tilanne on edelleen uhkaava, oppilaat on kiireesti evakuoitava koulun alueelta tilanteen vaatimalla tavalla noudattaen mahdollisuuksien mukaan onnettomuustilanteiden varalta tehtyä poistumissuunnitelmaa. Jos kouluun kohdistuu konkreettinen väkivallan uhka, hälytetään poliisi paikalle ja noudatetaan poliisin antamia ohjeita.

4.5.  Toiminta uhkatilanteissa

Tilanteissa, joissa oppilas uhkaa väkivallalla tai käyttäytyy väkivaltaisesti, on otettava tapauskohtaisesti yhteyttä myös poliisiin. Tämän lisäksi tulee ottaa yhteyttä huoltajiin sekä tarvittaessa oppilashuoltotyöryhmään/valmiusryhmään. Poliisi ja oppilashuoltotyöryhmä/valmiusryhmä arvioivat jatkotoimenpiteet yhdessä. Uhkatilanteisiin on suhtauduttava vakavasti. Mikään väkivalta ei ole hyväksyttävää.

Kollektiivisen kriisin sattuessa on otettava huomioon myös se, että viehtyminen väkivaltaan, väkivallan ihailu ja väkivaltainen käyttäytyminen voivat kertoa traumareaktiosta, jossa lapsi/nuori samaistuu väkivallan tekijään. Aikaisempi viehtymys väkivaltaan ja aiempi väkivaltainen käyttäytyminen voivat olla altistavia tekijöitä väkivaltaiselle käyttäytymiselle.

Oppilaan ympärille on välittömästi rakennettava suojaverkko, joka suojaa sekä häntä itseään että ympäristöä. Tällaisen nuoren tulisi saada sekä lähimpiensä tukea, psykiatrista apua että poliisin tuomaa ulkoista realiteettia väkivallan merkityksestä. (www.oph.fi)

Suhtaudu jokaiseen uhkaukseen vakavasti!

·         ole rauhallinen ja ystävällinen

·         kuuntele, älä keskeytä

·         tarkkaile tilanteen kehittymistä

·         vältä tilanteen kärjistymistä esimerkiksi kiinni tarttumalla

·         vältä liikehdintää

Mikäli et uhkatilanteessa voi poistua luokasta, toimi seuraavasti:

·   lukitse luokan ovi, äläkä aukaise kenellekään

·   ole rauhallinen

·   vältä ikkunan ja oven vieressä olemista

·   siirtykää oppilaiden kanssa luokkatilassa merkitylle siniselle alueelle

4.5.1. Kouluun kohdistettu konkreettinen uhkaus

Soita hätäkeskukseen ja noudata hätäkeskuksen ohjeita:

·         poliisipartio paikalle

·         poliisi ja rehtori tai vastaava kartoittaa tilanteen ja sopii toimenpiteistä

·         uhkaajan tavoittaminen (poliisi)

·         tilanne ohi - paluu arkeen

Kaikki laittomat uhkaukset ilmoitetaan poliisille.

4.5.2.  Pommiuhkaus tai löydetty pommiksi epäilty esine

Jos pommiksi epäilty esine löydetään tai saadaan pommiuhkaus puhelimitse tai muulla tavoin, toimitaan seuraavasti:

·         Jos pommiuhkaus saadaan puhelimitse, niin yritä pitkittää puhelua ja saada mahdollisimman tarkat tiedot uhkauksen syistä ja kohteista, itse pommista, sen sijainnista ym.

·         Huomioi soittajan mielentila, puheen tuntomerkit, ympäristöäänet ja muut mahdolliset asiat.

·         Älä sulje puhelinta.

·         Ilmoita pommiuhkauksesta heti rehtorille. Rehtori ilmoittaa välittömästi hätäkeskukseen, jonka jälkeen noudatetaan hätäkeskuksen ohjeita.

·         Koulun mahdollinen tyhjentäminen. Uhanalaiset tilat tyhjennetään ja alue eristetään riittävän laajalta alueelta, myös ylä- ja alapuoliset tilat.

·         Suojeluorganisaatiosta järjestetään tilapäinen vartiointi alueen ulkopuolelle. Samalla tarkkaillaan onko havaittavissa epäilyttäviä esineitä.

·         Pommiksi epäiltyyn esineeseen, pakettiin tai laukkuun ei missään tapauksessa saa koskea.

·         Poliisin tultua paikalle toimitaan poliisin ohjeen mukaan.

4.6.   Vakava väkivaltatilanne tai järjestyshäiriö

4.6.1.  Vakava väkivaltatilanne tai järjestyshäiriö koulussa

Jos koulun alueella tapahtuu vakava väkivaltarikos tai järjestyshäiriö, tulee henkilön, joka huomaa tapahtuman, soittaa heti hätäkeskukseen puh. 112.

Väkivallan uhrille tulee antaa ensiapua heti, kun se vaaratta on mahdollista. Teon tekijän tuntomerkit on havainnoitava tarkoin ja kerrottava poliisille, jos tekijä on tuntematon tai lähtee pakoon. Tekijän jäädessä koulun alueelle tulee oppilaille ja opettajille antaa keskusradiolla tai muuten määräys pysytellä luokkahuoneissa ovet lukittuina, kunnes poliisi tulee paikalle. Kun keskusradiota ei voida tiedottamiseen käyttää,  tiedotetaan henkilökuntaa Signal-sovelluksen kautta.

Jos tilanne nopeasti pahenee, oppilaat on henkilökunnan johdolla kiireesti evakuoitava koulun alueelta tilanteen edellyttämällä varovaisuudella noudattaen koulun poistumissuunnitelmaa, jos mahdollista. Väkivaltatilanteen sattuessa välitunnin aikana, koulun alue on pyrittävä tyhjentämään mahdollisimman nopeasti turvalliseen pakosuuntaan. Tilanteen lauettua koulun kriisitilanteiden valmiusryhmä käynnistää tarvittavat jälkihuoltotoimenpiteet.

4.6.2.  Vakava väkivaltatilanne koulussa muualla Suomessa

Koulujen ja oppilaitosten on hyvä varautua käsittelemään muualla kuin Rovaniemen kouluissa tapahtunutta vakavaa väkivaltatilannetta oppilaiden ja opiskelijoiden sekä heidän perheidensä kanssa. On tärkeää huolehtia kaikkien koulujen tai oppilaitosten jäsenien turvallisuuden tunteesta. Rehtorin, opetushenkilöstön ja kriisitilanteiden valmiusryhmän on tärkeä kokoontua ja sopia yhdessä toimintatavoista koulun oman pelastussuunnitelman mukaisesti.

4.7.  Onnettomuus koulussa

Välittömät toimenpiteet onnettomuuspaikalla:

·         henkilö, joka huomaa onnettomuuden, hälyttää tarvittaessa palokunnan, ambulanssin tai poliisin

·         poistaa ylimääräiset henkilöt onnettomuuspaikalta ja pyrkii estämään mahdollisten lisäonnettomuuksien syntymisen (yleinen turvallisuus)

·         ilmoittaa rehtorille, joka kutsuu koulun kriisitilanteiden valmiusryhmän tarvittaessa koolle (jatkotoimenpiteiden arviointi)

·         onnettomuuden silminnäkijöiden henkilötietojen kirjaaminen

Jatkotoimenpiteet:

·         koulun valmiusryhmä tiedottaa asiasta henkilökunnalle, oppilaille ja koteihin

·         kuolemantapauksessa omaisille tiedottaa poliisi

4.8.  Tulipalo koulussa

Harjoittelukoululla on toimiva ja vuosittain toteutettu poistumissuunnitelma. Tulipalon sattuessa koulurakennuksessa kesken työpäivän, poistu oppitunnilta poistumisohjeiden mukaan (esim. kuulutusohjeiden mukaisesti)

1)    Huolehdi alkusammutuksesta.

2)    Huolehdi paikalla olevien henkilöiden turvallisuudesta.

3)    Hälytä palokunta tarvittaessa (112)

4)    Puhelimella ilmoitettaessa muista; kuka soittaa, mitä tapahtunut ja missä

5)    Älä sulje puhelinta ennen kuin saat luvan.

6)    Ilmanvaihto pysäytettävä. Mikäli et osaa, ilmoita kiinteistönhoitajalle.

7)    Sulje palokohteeseen johtavat ovet.

8)    Siirrä turvaan kaasupullot ja palavia nesteitä sisältävät säiliöt

9)    Poistu rakennuksesta ennakolta määriteltyä reittiä myöten pelastautumisalueelle

10) Opasta palokunta paikalle.

Toimenpiteet tulipalotapauksessa

Poistuminen rakennuksesta vaaran uhatessa:

• poistutaan hyvässä järjestyksessä ja kiirehtimättä turvallisinta reittiä
• mikäli varsinaiset ulosmenotiet ovat käyttökelvottomia, käytetään varauloskäyntejä!
• opettaja jättää luokkahuoneen viimeisenä ja sulkee mahdollisuuksien mukaan ikkunat sekä ovet
• viimeisenä lähtevä opettaja myös varmistaa, ettei luokkaan (kaappeihin tai pöytien alle) ole jäänyt oppilaita
• järjestäytyneen poistumisen johtaminen on palotilanteessa opettajien keskeisin tehtävä!
• ulos päästyä siirrytään ripeästi ennalta sovitulle kokoontumispaikalle
• opettaja siirtyy kokoontumispaikalle ja laskee oppilasvahvuuden ja ilmoittaa pelastautumista johtavalle taholle onko kaikki paikalla, vai puuttuuko joku
• pelastautumisen aikana kadonneista ilmoitetaan välittömästi pelastusviranomaisille!
• rakennukseen voi palata, kun pelastautumista johtava henkilö antaa siihen luvan

Kouluilla tulee olla alkusammutusvälineet sekä tiedossa poistumisreitit, karttaan merkityt kokoontumispaikat, suojapaikat (liite 1) sekä liikennöitsijöiden yhteystiedot.

4.9.  Myrkky- tai kaasuvaara

Älä poistu alueelta ilman viranomaisen lupaa. Voit joutua vaaraan matkalla!

Väestö hälytetään yleisellä vaaramerkillä ja toimitaan sen mukaisesti. Lisäksi annetaan tietoja radion välityksellä.

·         Pysy SISÄLLÄ, älä mene kellariin tai väestönsuojaan.

·         Hengitä kostean, ilmavan kankaan läpi, jos tunnet kaasun hajua.

·         ULKONA poistu kaasun alta sivutuuleen, vältä hengästymistä.

·         Pyri korkeampaan maastokohtaan, vältä alavia paikkoja.

·         Suojaa hengitystä, silmiä ja ihoa kostealla vaatteella, sammaleella tms.

Jos sisälle suojautuminen ei riitä, voivat viranomaiset kehottaa asukkaita siirtymään pois vaara-alueelta. Jos on pakko mennä ulos, suojataan silmät ja hengitys sekä käytetään tiivispintaista vaatetusta.

4.10.  Säteilyvaara

Suojautuminen vähentää ihmiseen kohdistuvaa säteilyä ja estää radioaktiivisten aineiden joutumista elimistöön. Oikealla suojautumisella säteilyn terveyshaittoja voi ratkaisevasti pienentää!

Väestö hälytetään yleisellä vaaramerkillä ja toimitaan sen mukaisesti. Lisäksi annetaan tietoja radion välityksellä.

·         Parhaan suojan saat kellarikerroksessa tai rakennuksen keskiosassa.

·         Sulje ikkunat ja ovet, tiivistä tuuletusaukot.

·         Nauti joditabletit vasta viranomaisten kehottaessa.

·         Suojaa ruokatavarat pölytiiviisti ja varastoi juomavettä suljettaviin astioihin.

·         Jos on pakko mennä ulos, käytä hengityssuojainta ja tiivispintaista pukua.

Väestönsuojaan tai tilapäissuojaan suojaudutaan viranomaisen niin kehottaessa.

4.11.  Tapaturma tai sairaskohtaus

Ellei opettajaa tai muuta henkilökuntaa ole paikalla, oppilas on velvollinen ilmoittamaan tapahtuneesta opettajalle tai kansliaan. Ensimmäinen paikalle tullut aikuinen arvioi tilanteen (varmistaa mm. onko kyseessä epilepsiakohtaus tai muu todennäköisesti ohimenevä kohtaus tai oireilu).

Aikuinen ottaa yhteyttä kouluterveydenhoitajaan. Tarvittaessa kutsutaan paikalle muu ensiaputaitoinen henkilö. Lääkärinhoitoa vaativat tapaukset lähetetään Lapin keskussairaalan päivystykseen (016-3224800) aikuisen kanssa. Hätätilanteessa otetaan yhteys hätäkeskukseen puh.112.

Tapahtuneesta ilmoitetaan aina kansliaan ja rehtorille/vararehtorille ja ollaan yhteydessä huoltajaan. Tapaturmasta tulee tehdä tapaturmailmoitus.

Terveyskeskukseen ja hammashuoltoon tehdään aina ilmoitus ennen lähettämistä. Tarvittaessa saattaja lähtee mukaan. Lähtiessä ilmoitetaan millainen tapaus on kyseessä ja ehdittäessä annetaan lähetelappu (kanslia) mukaan. Tarvittaessa saattaja lähtee mukaan. Huomioitava on myös potilaan ja saattajan kuljetus terveyskeskuksesta tai poliklinikalta kotiin.

4.12.  Oppilaan katoaminen koulupäivän aikana

Se henkilö, joka epäilee oppilaan kadonneen koulupäivänä, ilmoittaa välittömästi asiasta rehtorille. Ennen ilmoituksen tekemistä on selvitettävä pikaisesti mahdollisuuksien mukaan, että kyseessä on todella katoaminen.

·         Rehtori varmistaa, että oppilaasta ei ole tehty poissaoloilmoitusta (sairaus, hammaslääkäri, pinnaus, tms.) ja selvittää mihin asiaan katoaminen mahdollisesti liittyy.

·         Rehtori ilmoittaa asiasta huoltajalle.

·         Rehtori ilmoittaa asiasta poliisille hätäkeskukseen.

·         Rehtori ilmoittaa luokanohjaajalle/luokanlehtorille, joka selvittää luokan oppilailta lisäinformaatiota kadonneesta oppilaasta. Luokanvalvoja/luokanopettaja rauhoittaa luokkansa oppilaita kertoen, että niin poliisi kuin kadonneen oppilaan huoltajat ovat tietoisia asiasta.

·         Rehtori pitää huoltajat ja poliisin ajan tasalla mahdollisten lisätietojen suhteen. Koulun tehtävänä on pyrkiä selvittämään kaikki mahdollinen tieto kadonneen sijainnista sekä syistä katoamiseen. Erityisesti olisi saatava selville, liittyykö päihteiden käyttö mahdolliseen katoamiseen.

·         Rehtori harkitsee tilannekohtaisesti, millä tavalla hän informoi koulua kadonneen oppilaan löydyttyä.

4.13.  Kuolemantapaus

4.13.1. Oppilaan kuolemantapaus

1.    Tiedon saanut ilmoittaa asiasta rehtorille

2.    Rehtori informoi luokanohjaajaa ja muuta henkilökuntaa

3.    Luokanohjaaja ottaa yhteyttä omaisiin

·         ilmaise osanottosi

·         muista luottamuksellisuus

·         kunnioita omaisten toiveita

·         sovi oppilaiden, rehtorin ja luokanlehtorin/luokanohjaajan käynnistä

- surulaatikko (liina, kynttilä, sytytin) löytyy koulunkäynninohjaajien tilasta.

4.    Luokanohjaaja vastaa yhdessä kriisiryhmän jäsenten kanssa luokan oppitunneista koko päivän ajan

·         tapahtuneesta puhutaan avoimesti

·         oppilaiden annetaan puhua ajatuksistaan/tunteistaan

·         sovitaan vastuuhenkilö, joka varmistaa, että oppilas pärjää kotona huoltajien paikalle tuloon asti. Järkyttynyttä lasta ei saa jättää yksin.

5.    Kuolemantapaus huomioidaan päivänavauksessa, mikäli mahdollista.

6.    Tapahtuneesta keskustellaan muissa luokissa tunninpitäjän johdolla.

7.    Suruliputus

·         kiinteistöhuolto huolehtii

·         asiaa koskeva luokka mukana mahdollisuuksien mukaan

8.    Muistohetki oppilaan luokassa seuraavana päivänä

9.    Koulun yhteinen muistotilaisuus

·         tapauskohtaisesti pari päivää tapahtuman jälkeen

10. Osallistuminen hautajaisiin

·         pappi kysyy omaisilta, kuinka he haluavat koulun osallistuvan hautajaisiin

·         luokanvalvoja + rehtori keskustelevat luokassa hautajaisiin liittyvistä asioista mm. pukeutumisesta, käyttäytymisestä

·         koulun virallisesta edustuksesta hautajaisissa päättää koulun valmiusryhmä samoin esim. muistopuheesta

·         kiinteistöhuolto huolehtii suruliputuksesta, mikäli hautajaiset ovat koulupäivänä

11. Kunnan kriisiryhmä huolehtii jatkotoimenpiteistä (lisätuen tarvitsijat yms.)

4.13.2.  Henkilökuntaan kuuluvan kuolemantapaus

1.    Tiedon saanut ilmoittaa asiasta rehtorille

2.    Rehtori informoi henkilökuntaa ja oppilaita

3.    Tapahtunut huomioidaan mahdollisuuksien mukaan päivänavauksessa

4.    Kuolemantapauksesta keskustellaan sen jälkeen avoimesti luokissa tunninpitäjän johdolla

·         oppilaiden annetaan puhua ajatuksistaan/tunteistaan

·         sovitaan vastuuhenkilö, joka varmistaa, että oppilas pärjää kotona huoltajien paikalle tuloon asti. Järkyttynyttä lasta ei saa jättää yksin.

5.    Suruliputus

·         kiinteistöhuolto huolehtii

·         mikäli kuolema koskettaa tiettyä luokkaa, se voi olla mukana lipun nostossa

6.    Muistohetki henkilökunnan kesken seuraavana päivänä

·         sovitaan myös, kuinka omaisia muistetaan

7.    Koulun yhteinen muistotilaisuus

·         tapauskohtaisesti pari päivää tapahtuman jälkeen

8.    Osallistuminen hautajaisiin

·         pappi kysyy omaisilta, kuinka he haluavat koulun osallistuvan hautajaisiin

·         koulun virallinen osallistuminen, muistopuhe

·         suruliputus, mikäli hautajaiset koulupäivänä

9.    Kunnan kriisiryhmä huolehtii jatkotoimista (lisätuen tarvitsijat yms.)

4.13.3.  Oppilaan omaisen kuolema

1.    Samalla kun koulu saa tiedon kuolemantapauksesta, kysytään oppilaan omaisilta, voidaanko oppilaan luokkaa informoida asiasta ja että pitäisikö asiasta keskustella enemmän esim. luokassa.

2.    Mikäli oppilas ei vielä tiedä kuolemantapauksesta, kerro lyhyesti ja rauhallisesti mitä on tapahtunut.

·         älä jätä oppilasta yksin

·         huolehti, että oppilas pääsee läheistensä luo

·         ilmaise myötätuntosi

3.    Puhutaan asiasta avoimesti luokassa sillä aikaa, kun oppilas on poissa, mikäli on omaisten lupa

·         kerrotaan mahdollisesti, mitä on tapahtunut

·         mietitään, miten asiaan suhtaudutaan oppilaan palatessa, miten oppilasta huomioidaan parhaiten (oppilas voi olla normaalia herkemmässä mielentilassa)

4.    Luokanlehtori/luokanohjaaja seuraa lähiviikkojen aikana oppilasta normaalia tarkemmin

5.    Terveydenhoitaja, koulupsykologi ja koulupastori ovat tarvittaessa mukana oppilaan surutyössä

4.14.  Ilkivalta, vahingonteko tai varkaus

Mikäli ilkivalta, vahingonteko tai varkaus kohdistuu kiinteistöön, havaitsija ottaa yhteyttä koulun kiinteistönhoitajaan tai rehtoriin, joka tekee tarvittaessa asiasta rikosilmoituksen ja ryhtyy tarvittaviin toimenpiteisiin.

Mikäli ilkivalta, vahingonteko tai varkaus kohdistuu koulun irtaimistoon, havaitsija ottaa yhteyttä koulun rehtoriin, joka päättää jatkotoimenpiteistä.

4.15.  Koulumatkalla tapahtunut liikenneonnettomuus (osallisena oppilaita)

Kun tieto koulumatkalla tapahtuneesta liikenneonnettomuudesta, jossa osallisena on koulun oppilas, tulee rehtorin/koulun tietoon, ottaa rehtori yhteyttä huoltajiin, jonka jälkeen asiassa edetään ja siitä tiedotetaan huoltajien toivomalla tavalla. Asiasta on aina tehtävä tapaturmailmoitus.

4.16.  Poikkeukselliset luonnonolosuhteet

Poikkeuksellisia luonnonolosuhteita ovat esimerkiksi kova pakkanen ja tulva. Poikkeuksellisten luonnonolosuhteiden aikana koulun toimintaa pyritään jatkamaan mahdollisimman normaalina mahdollisimman pitkään. Mikäli koulunkäynti joudutaan keskeyttämään pidemmäksi aikaa, tapahtuu opiskelu kotona. Päätöksen koulutyön keskeyttämisestä tekee harjoittelukoulun johtava rehtori. Pol §18

4.17.  Koululla ilmaantunut epidemia tai vakava tartuntatauti

Mikäli koululla havaitaan epidemia (esim. laaja ruokamyrkytys) tai vakava tartuntatauti (esim. aivokalvontulehdus) asiasta otetaan yhteyttä johonkin seuraavista numeroista, josta saadaan lisätoimintaohjeista.

·         Lapin sairaanhoitopiiri, infektioiden torjuntayksikkö (hygieniahoitajien päivystysnumero) 040-5321177

·         Lapin sairaanhoitopiiri, potilaiden puhelinneuvonta päivystysasioissa 016 322 4800 (24h)

·         Lasten päivystysnumero puh. 040 642 8811 (alle 15 vuotiaat, poislukien tapaturmat)

·         Lapin Keskussairaala, asiakaspalvelu puh. 016 3281

4.18.  Sähkö-, vesi- tai lämpökatkos

Sähkö-, vesi- tai lämpökatkoksessa tapahtuman havaitsija ottaa yhteyttä rehtoriin ja kiinteistönhoitajaan. Mikäli kiinteistönhoitajaa ei tavoiteta, otetaan yhteyttä kiinteistöpäivystykseen (ISS) puh. 0200 155 00. Muita mahdollisia numeroita ovat:

1) Kaukolämmön käyttöpäivystys puh. 016-3316555 (24/7)

2) Energialaitoksen valvomo puh. 016-3316565 (24/7)

3) Vesilaitoksen päivystys puh. 016-3316543 (24/7)

4)  Rovakairan päivystys puh. 016-3316201 (24h)

1,2,3 https://neve.fi/energiatietoa/keskeytykset-jahairiot

4) www.rovakaira.fi/vikapalvelut

Sähkö-, vesi- ja lämpökatkoksen aikana koulun toimintaa pyritään jatkamaan mahdollisimman normaalina mahdollisimman pitkään. Mikäli koulunkäynti joudutaan keskeyttämään pidemmäksi aikaa, tapahtuu opiskelu kotona. Päätöksen koulutyön keskeyttämisestä tekee harjoittelukoulun rehtori.

• Valaistus sammuu. Kiinteistöissä on varajärjestelmä poistumis- ja turvavaloille. Ne jäävät palamaan, vaikka sähkö katkeaa.
• Rakennusten lämmitys ei toimi. Lyhyet muutaman tunnin sähkökatkot eivät kuitenkaan aiheuta suurta lämpötilan alenemista.
• Ilmanvaihto pysähtyy. Tämä koskee myös vetokaappeja, joten laboratoriotyöskentely ei ole sähkökatkon aikana turvallista.
• Paloilmaisimet ja -hälyttimet toimivat akkuvarmenteisesti eli paloturvallisuus ei ole uhattuna.
• Kulunvalvotut ovet lukittuvat mutta avausnapit ja kulkutunnisteet toimivat akkuvarmenteisesti.
• Hissit lakkaavat toimimasta ja jäävät mahdollisessa katkossa kerrosten välille. Jos jäät hissiin, paina hälytysnappia ja odota rauhallisena. Hissin hälytysjärjestelmän toiminta on turvattu akuilla eikä happi pääse loppumaan. Hissin huoltohenkilöstö tulee mahdollisimman nopeasti auttamaan. Hissistä ei saa sähkökatkon aikana poistua omin avuin. Hätätilanteessa soita yleiseen hätänumeroon 112.
• Kylmän talousvedenjakelun toimii normaalisti, vaikka paineenvaihteluita saattaakin ilmetä.
• Lämpimän veden jakelussa ongelmat ovat todennäköisempiä ja veden lämpötila saattaa vaihdella merkittävästi. Vesi saattaa olla polttavan kuumaa eli lämmintä vettä on käytettävä varoen.
• Pitkäkestoisessa ja laajassa katkossa kaikki veden saanti saattaa katketa. Veden ja WC:n käyttöä tuleekin välttää sähkökatkojen aikana.
• Tiloissa ei saa sytyttää tulitikkuja tai polttaa kynttilöitä. (palohälytyksen tai tulipalon vaara).

4.19.   Tupakointi, päihteet tai huumeet koulussa

Lapin yliopiston harjoittelukoulussa noudatetaan tupakkalain muutosta 1.10.2010 alkaen. Tavoitteena on tupakkatuotteiden käytön loppuminen ja erityisesti lasten ja nuorten tupakoinnin aloittamisen ehkäiseminen.

Lain mukaan tupakointikielto koskee kaikkia, oppilaita, henkilökuntaa sekä ulkopuolisia iästä riippumatta koulujen ja oppilaitosten sisä- ja ulkotiloissa. Tupakointikielto on voimassa koulujen toiminta-ajan lisäksi myös kesäkuukausina, vaikka tiloissa järjestettäisiin muuta toimintaa. Toimenpiteitä kouluilla:

• Kiellon rikkomiseen puututaan heti
• Koulun toimintatavat kirjataan järjestyssääntöihin (tupakointi ja hallussapito)
• Rehtorilla ja koulun opettajalla on oikeus työpäivän aikana ottaa haltuunsa oppilaalta PoL 29 § 2 momentissa tarkoitettu kielletty esine tai aine tai sellainen esine tai aine, jolla oppilas häiritsee opetusta.
• Tupakointikieltoa osoittavat opasteet näkyville sisä- ja ulkotiloihin
• Oppilaitoksen edustajalla on oikeus tupakkalain 13 § nojalla poistaa kieltoa rikkova henkilö oppilaitoksen alueelta
• Kielto koskee myös sähkötupakan ja nuuskan käyttöä

Tapauksissa, jolloin oppilas tulee kouluun päihtyneenä, toimi yhdessä työpaikalla toisen aikuisen kanssa. Keskustelkaa oppilaan kanssa ja kirjatkaa tapahtuma. Poliisilla on oikeus tarkastaa alaikäisen tavarat ja ottaa pois päihteet ja hävittää ne. Jos oppilaan epäillään olevan päihtyneenä koulussa tai hänen hallussaan epäillään olevan alkoholijuomia:

• Varmista epäilyksen aiheellisuus. Jos tilanne edellyttää, vie oppilas terveydenhoitajalle
• Terveydenhoitaja tai rehtori ottaa yhteyden huoltajiin
• Huoltajalta tulee pyytää lupa alkoholitestin tekemiseen. Ellei huoltaja voi olla  mukana, pyydetään lupa lähettää oppilas saattajan kanssa terveyskeskukseen.
• Jos oppilas käyttäytyy sekavasti tai kieltäytyy, kutsutaan poliisi
• Oppilasta ei lähetetä yksin kotiin, vaan huoltaja tai tarvittaessa poliisi hakee oppilaan
• Alaikäisestä oppilaasta tulee tehdä ilmoitus sosiaaliviranomaiselle ja poliisille
• Jatkotoimenpiteissä huomioidaan koulun järjestyssäännöt ja laki
• Neuvottelu oppilaan, huoltajan, rehtorin ja aina oppilashuollon henkilöstön kanssa
• Tarvittaessa oppilashuollon tukitoimien piiriin

Jos oppilaan epäillään käytöksensä takia olevan huumausaineen vaikutuksen alaisena koulussa tai hänen hallussaan epäillään olevan huumausaineita:

• Kutsutaan huoltaja, poliisi ja kouluterveydenhoitaja paikalle
• Huumausaineet otetaan pois ja oppilas toimitetaan tutkimuksiin
• Tehdään lastensuojeluilmoitus sosiaaliviranomaiselle (Lastensuojelulaki 40 §)
• Tapahtunut on käytävä perusteellisesti läpi keskusteluissa oppilaan, huoltajan ja   rehtorin  välillä (tarvittaessa mukana myös muuta oppilashuoltohenkilöstöä)
• Oppilas ohjataan oppilashuollon tukitoimien piiriin

4.20.  Läheltä piti – tilanne

Läheltä piti-tilanne tarkoittaa tapahtumaa, jolloin tilanteeseen liittyvät eri tekijät ovat aiheuttaneet vaaran, mutta henkilövahingoilta on säästytty. Mm. liukastumiset, kaatumiset, törmäykset tai väkivallan uhka ovat tällaisia. Tilanteet on aina syytä tutkia ja informoida rehtoria ja turvallisuuspäällikköä. Läheltä piti-tilanteet dokumentoidaan erilliselle tai digitaaliselle lomakkeelle, joka sijaitsee koulusihteerin huoneessa.

5.   OHJEITA POIKKEUSTILANTEITA VARTEN

5.1.   Hälytyksen tekeminen

Kaikissa poikkeustilanteissa ilmoita asiasta ja sen laadusta heti rehtorille, turvallisuuspäällikölle sekä kerroksessa oleville opettajille. Kuuntele keskusradiosta tulevat ohjeet ja toimi niiden mukaan. Jos keskusradiota ei voida tilanteessa käyttää, tulee viestintä Signal-sovelluksen kautta.

5.1.1.     Koulurakennuksen evakuointi

Jokainen opettaja vastaa sen hetkisestä opetusryhmästään. Mikäli keskusradio toimii, odota kuulutusta ja toimi annettujen ohjeiden mukaisesti. Mikäli keskusradio ei toimi, annetaan ohjeistus Signal-sovelluksen kautta. Jos rakennus täytyy evakuoida, eikä siitä anneta yhteisiä ohjeita, toimitaan seuraavasti:

• Toimi harjoitellun suunnitelman mukaan ja vie oppilaasi tuttua reittiä luokan kokoontumispaikalle
• Varmista, että tiedät missä jokainen oppilaasi on ja pystyt kertomaan sen pelastushenkilökunnalle
• Liikuntakyvyttömät henkilöt kannetaan pelastuslakanan avulla. Pelastuslakana roikkuu Keskiraitin keskivarastossa oven takana
• Kokoontumispaikalla tarkista oppilaiden lukumäärä ja ilmoita se rehtorille tai suojelupäällikölle: kerro luokkasi tunnus, oppilasmäärä ja poissa olevat, kokoontumispaikalta puuttuvat oppilaat ja missä olet heidät viimeksi nähnyt
• Noudata pelastustyötä johtavan viranomaisen ohjeita.

5.1.2.   Erityisohjeita rakennuksesta poistumiseen

Poistumisessa käytetään totuttuja kulkureittejä, mikäli se on mahdollista. Varo ulko-ovesta kulkiessasi hälytysajoneuvoja, äläkä tuki ajoreittiä. Ensimmäisen kerroksen luokkatiloista voidaan tarvittaessa poistua opettajan ja/tai pelastushenkilökunnan johdolla tuuletusikkunoiden kautta.

• Yläraitin luokat B422 ja B428 sekä Keskiraitin luokat B322 ja B328 poistuvat rakennuksesta sisäpihan kautta poistumisalueelle, jos se on mahdollista. Pohjolankadun kautta poistuttaessa kokoontumispaikalle siirrytään puiston kautta, ajoväyliä tukkimatta
• Kuvakammarista, tekstiili-, taide- ja kotitalousluokasta, sekä teknisen työn tilasta poistutaan puistonpuoleista portaikkoa ja päätyovea käyttäen.
• Tanja-salista poistutaan varauloskäyntien kautta.
• Kieliraitilta ja opiskelijatuvista poistutaan liikuntasalin aulan kautta pihalle.
• Luontotuvasta poistutaan kuten edellä tai C-osan aulan kautta pihalle tai Nuortenkadun puolelle.
• Musiikkiluokasta ja tukiraitilta poistutaan portaikkoa käyttäen, Kalervo-salin kautta tai Kalervo-salista Nuortenkadulle johtavaa portaikkoa pitkin.
• Samoja vaihtoehtoisia reittejä käytetään Kalervo-salista, kouluterveydenhoitajan huoneesta ja kirjastosta poistuttaessa.
• Lumikello-ravintolasta ja iltapäiväkerhon tiloista poistutaan ravintolasalin varauloskäyntiä käyttäen Nuortenkadulle.
• D-osasta poistutaan sisäpihan ovesta tai puiston puoleisesta ulko-ovesta.

Rakennuksesta poistumisen jälkeen vie oppilasryhmästä vastaava opettaja/henkilö joukkonsa asemapiirrokseen merkitylle luokan kokoontumispaikalle ja tekee ilmoituksen suojelupäällikölle.

Näitä poistumisohjeita noudatetaan aina tilanteen niin salliessa!

Poikkeuksellisissa olosuhteissa toimintapäätöksen tekee ryhmästään vastuussa oleva opettaja.

Oppilaiden ja opettajien poistuttua muun henkilökunnan jäsenet tarkistavat koulun tilat jälkeen jääneiden varalta. He myös sulkevat kaikki tarkistettujen tilojen ovet perässään. Tilat tarkistettuaan ilmoittautuvat pelastautumispäällikölle.

Sovitut kiinteistön tarkistusalueet ja tarkistajat:

Kieli-, Taito- ja Tukiraitit sekä teknisen työn tilat, opiskelijatilat, pukuhuoneet ja Tanja-sali
– AV- ja ATK-asiantuntija Teemu Salo /Koulunkäynninohjaaja Sari Matala-aho

Alku- ja Taideraitti
– koulunkäynninohjaaja Larissa Rimppi/ Suvi Puolakka

Keskiraitti, Kalervo -sali, musiikkiluokka, terveydenhoitajan tila, erityisopetuksen tilat, C 206
– Rehtori Maarit Ala/Koulunkäynninohjaaja Meri Tuomola

Yläraitti
– koulusihteeri Paula Rantala

Hallintoraitti
– rehtori Anne Onnela/Jari Kuru

D-osa palvelusihteeri -  Annika Suokanerva

Ip-kerho - Rita Javola/Juulia Heikkinen

Ravintola Lumikello + saunatilat Ulla Hiltunen/ Reija Rantala

6.  PUHELINNUMEROITA

Huolto/talonmies

ISS/ Tuomo Ylianttila 040-5892365

Sähkölaitoksen vikailmoitukset

Rovaniemen Energia 0201 52 5891/ 020 7566550

Vesilaitoksen vikailmoitukset

322 2333, työajan jälkeen 0400-698 872, viikonloppuisin 0400-299 243

Hissin vikailmoitukset

KONE 0800 150 63, varanumero 0800 144 774, kiireettömät vikailmoitukset: vikailmoitukset@kone.com

Kiinteistön ilmanvaihtolaitteiden pysäyttäminen:

Valvomo B-osan pohjakerros B 003, kiinteistönhoitaja tai ATK-asiantuntija

Toimintaohjeet sähkö-, vesi- ja lämpökatkoksissa

Odotetaan Rovaniemen Energian ja vesilaitoksen ohjeita, jollei tilanne vaadi välittömän yhteyden ottamista hälytysnumeroihin

Ambulanssi:	112
Poliisi:	112
Myrkytystietokeskus:	0800 147 111
Myrkytykset varanro:	09-471 977
Päivystävä sairaala
Lapin keskussairaala, puh. 016 322 48 00
Terveyskeskus
Rinteenkulman terveysasema, puh. 016 32 24620,
Pulkamontien terveysasema, puh. 016 3224610

LIITE 1

07.10.2008

Kaupungin koulujen rehtoreiden yhteisessä palaverissa päätettyä:

• Kaikki laittomat uhkaukset ilmoitetaan poliisille
• Yhdessä poliisin kanssa tehdään riskianalyysi, joka määrittelee asian käsittelytavan koulussa ja tiedottamisen
• Poliisi huolehtii ulospäin tiedottamisesta
• Koulu tiedottaa (jos riskianalyysin perusteella katsotaan tarpeelliseksi) henkilökunnalle, oppilaille ja huoltajille
• Koulujen pelastussuunnitelmiin liitetään tieto suojapaikasta (lähin kappeli/kirkko); luettelo suojapaikoista ja liikennöitsijöiden yhteystiedot toimitetaan kouluille
• Kaikki koulut toimittavat koulunsa pelastussuunnitelman kaupungin turvallisuussuunnitelmista vastaavalle.

Harjoittelukoulun välittömän poistumisalueen jälkeinen evakuointipaikka tilanteesta riippuen on uimahalli, lähin yleinen väestösuoja (Santa Park, Luolakuja 1) tai kaupungin kirkko.

Väistötila Rantavitikantie 1

LIITE 2.   VÄESTÖNSUOJAT

Vastuuhenkilö (t)	Kiinteistönhoito, tilapalvelut
Suojan tarkastus ja huolto	ISS-kiinteistöpalvelut, kiinteistönhoitaja
Suojan avainten säilytys	Kiinteistönhoidolla, tilapalveluilla ja kunkin alueen suojan varastokäytöstä vastaavan hallussa
Suojatilan normaaliolojen käyttö	Käytetään väliaikaisena varastotilana, arkistona, taukotilana ja siivouskeskuksena
Arvio missä ajassa suoja saadaan suojakäyttöön	Aikavälillä: tunteja – 12 tuntia, riippuen tilapäisestä käytöstä
Väestönsuojan huolto-ohje	Kiinteistönhoidolla
Väestönsuojan materiaali	Kussakin suojassa erillisessä häkkitilassa

Lyhyt käyttö: muutama tunti – alle vuorokausi

Pitempi käyttö: yli vuorokausi – muutama vuorokausi

Suoja Harjoittelukoulu	Luokka / m2 (br)	Sijainti	Henkilö­mää­rä/ käyttäjät
huone n:o 127	S1/89 m2	A-osa kellarikerros pihan puoli	Hlökuntaa 20 koululaiset + opiskelijat yht. 220 Lyhytkäyttö:118henk pitempi käyt: 44 – 59 henk
huone n:o 109	S1/79 m2	A-osa kellarikerros Pohjolankadun puoli	Hlökuntaa 20 koululaiset + opiskelijat yht. 220 lyhytkäyttö:105 henk pitempi käyt: 39 – 52 henk
YHTEENSÄ	168 m2	-	hlökuntaa: 40 koul+opisk:  440 lyhyt käyttö: 224 pitempi käyt: 84 – 112

Lähin yleinen väestönsuoja : Santa Park, Luolakuja 1

LIITE 3. Valmiussuunnitelma

1. Varautuminen kyberuhkiin Lapin yliopiston harjoittelukoulussa

1.1. Varautuminen Lapin korkeakouluissa

LUC tietohallinto ja Lapin yliopiston IT-palvelut seuraavat mahdollisia uhkia Lapin korkeakouluyhteisön digitaalisessa toimintaympäristössä. LUC IT-palvelut tiedottaa käyttäjiä havaituista uhista, kuten haittaohjelma- tai kalastelukampanjoista. Sähköposti- ja haittaohjelmasuodattimilla pyritään estämään roskapostien ja haittaohjelmien pääsyloppukäyttäjille, mutta täydellistä suojausta niillä ei voida saavuttaa.

Tämän vuoksi käyttäjien tulee olla erityisen varovaisia hiemankin epäilyttävien sähköpostien ja niiden liitteiden kanssa. Jos pieninkin epäilys sähköpostin, tekstiviestin tai niissä lähetettyjen linkkien tai liitteiden oikeellisuudesta, niitä ei tule avata. Yleistä kyberturvallisuustilannetta voi seurata Kyberkeskuksen sivuilta.

1.2. Nimetyt vastuut ja sijaisjärjestelyt

Turvallisuusryhmä

Rehtorit, Turvallisuustiimin vetäjä, Palvelusihteeri, IT-suunnittelija

Tilannejohtoryhmä (henkilöt voivat vaihtua tilanteen mukaan)

Tilannejohtaja: rehtori

Kenttärooli: vararehtori

Tilannekoordinaattori: Turvallisuustiimin vetäjä

Viestintä: sihteerit

Psykososiaalinen tuki: kouluterveydenhoitaja (yht. henkilö sidosryhmäyhteistyöhön)

Kriisiryhmä

Lapin yliopiston harjoittelukoulun Pikku-Hyve -työryhmä

1.3. Varautuminen Lapin yliopiston harjoittelukoulussa

Kasvatuksen ja koulutuksen järjestäjän on hyvä varautua toimimaan tilanteissa, joissa arjen sähköiset järjestelmät tilapäisesti häiriytyvät. Esimerkiksi sähköverkon, kulunvalvonnan, vedenjakelun, lämmityksen, internetyhteyksien ja televerkon häiriöt vaikuttavat moniin toimintoihin.

Varautumista erityisjärjestelyihin häiriötilanteissa vaativat esimerkiksi

·         johdon ja henkilöstön tehtävien ja vastuiden tarkistaminen

·         johdon sijaisjärjestelyt, esimerkiksi riittävät sijaisketjut

·         kasvatuksen ja koulutuksen sähköttömät käytännöt

·         ateriapalvelun häiriötilanteet

·         koulukuljetuksen ja julkisen liikenteen ongelmat

·         siivous- ja kiinteistönhuoltopalveluiden heikentyminen

Keskeistä mahdollisessa häiriötilanteessa on

·         mahdollisimman tavallinen ja hyvä kasvatuksen ja koulutuksen arki lapsille, nuorille ja opiskelijoille

·         henkilöstön, myös johdon hyvinvoinnista ja jaksamisesta huolehtiminen

·         vuorovaikutuksen ja viestinnän yhteisöllisyyttä luova, kannustava ja rohkaiseva sävy sekä tulevaisuususkon vahvistaminen

·         oikea-aikainen tiedottaminen järjestelyistä huoltajille, lapsille, oppilaille ja opiskelijoille

·         kasvatuksen, oppimisen ja koulutuksen sekä opiskeluhuollon palvelujen ja oppimisen tuen turvaaminen.

1.3.1.Tilapalvelut

Lyhytaikaiset häiriöt, sähkön, veden kiinteistötekniseen liittyvät asiat hoituu SYK:n johtamana ja heidän alihankkijoidensa kautta. Yliopistolla pitkäaikaiset häiriöt ovat sellaisia, jolloin yliopiston kriisiryhmä tulee tekemään varautumissuunnitelmaa pienen/suuren kriisin pienentämiseksi.

Yhteyshenkilö Maiju Lassila 044-4780271.

1.3.2.Kiinteistöpalvelut

Kiinteistöpalveluissa ei ole sähkökatkon aikana määritelty mitään erityistä toimintamallia. Sähkökatkoihin on varauduttu etukäteen mm. testaamalla hätäpoistumisvalojen ja -valaistuksen akkujen testauksella kuukausittain. Katkon jälkeen varmistetaan, että kaikki talotekniikka palautuu normaaliin toimintaan.

Yhteyshenkilö Juha Aavikko 0400-698070.

1.3.3. Kulunvalvonta

Kulunvalvonta toimii n. 2 tuntia, jos sähkökatkos tulee. Kulkulätkiä tai ohjauksia ei voi tehdä, koska netti ei toimi.

Yhteyshenkilö Maiju Lassila 044-4780271

1.3.4. Ateriapalvelut

Ruoan valmistamisen ja jakelun varmistaminen poikkeus oloissa/ Lumikello 6.9.2022 1. Sähkökatkokseen varautuminen Varataan taskulamppuja (kynttilät kielletty poikkeus oloissa) Hissien käyttäminen kielletty.

1.3.4.1. Sähkökatkos aamulla eikä lounasta voi valmistaa - Selvitetään yhteistyössä koulun kanssa, kuinka laaja/ pitkä sähkökatkos on. - Sähkökatkos on pitkä, eikä lounasta ehdi valmistaa: Jos yliopistolla sähköt toimivat, lounas voidaan valmistaa siellä Lumikellon raaka-aineista. Onko mahdollista, että yliopiston virastomestarit auttavat ruoan kuljettamisessa? - Lounasaikaa tai -valikoimaa mahdollisesti joudutaan muokkaamaan. - Kertakäyttöastiat käytössä.

Varautumisruoka : korvaava kylmä ateriakokonaisuus, jota jatkuvasti kohteessa varattuna. Tarjotaan vain, jos lämmintä ateriaa ei pystytä toteuttamaan. Varautumisruokia on varattuna kahdelle päivälle.

Kriisivararuoka: vain keittiössä olevista kuivatuotteista valmistettu lämmin ruoka, kuten tonnikalakastike ja pasta/riisi. Käytössä, jos keittiöissä ei ole enää vararuokiin tarvittavia tuoretuotteita käytettävissä. Käytettävissä, kun sähköt on palanneet toimipisteessä, esim. Silloin, kun sähköt palautuvat pidemmän katkon jälkeen takaisin.

1.3.4.2. Ruoat ehditty valmistaa, mutta lounasaikaan sähköt pois: - Selvitetään yhteistyössä koulun kanssa, kuinka laaja/ pitkä sähkökatkos on. - Omavalvonta: Ruokien oikean tarjoilulämpötilan varmistaminen. (”kylmä kylmänä, kuuma kuumana”). Sähkökatkoksen pitkittyessä mahdollisesti lounasajan tiivistäminen em. syystä. - Kertakäyttöastiat käytössä.

1.3.4.3.Sähkökatkos pitkä ja/tai koskee koko kaupunkialuetta - Lounaaksi tarjotaan leipää, maitoa, salaattia ja yms., jota voidaan kylmänä tarjoilla. - Kertakäyttöastiat käytössä. Omavalvontainen lämpötilaseuranta toiminnassa.

1.3.5. Vesikatkokseen varautuminen

1.3.5.1. Vesikatkos koskee vain osaa kaupunkia - Selvitetään yhteistyössä koulun kanssa, kuinka laaja/ pitkä vesikatkos on. - Vesikatkos on pitkä, eikä lounasta ehdi valmistaa: Jos yliopistolla saadaan vettä, lounas voidaan valmistaa siellä Lumikellon raaka-aineista. Onko mahdollista, että yliopiston virastomestarit auttavat ruoan kuljettamisessa? - Lounasaikaa tai -valikoimaa mahdollisesti joudutaan muokkaamaan. ???

- Kertakäyttöastiat käytössä.

1.3.5.2. Vesikatkos pitkä ja/tai koskee koko kaupunkialuetta - Lounaaksi tarjotaan leipää, maitoa, salaattia ja yms., jota voidaan kylmänä tarjoilla. - Kertakäyttöastiat käytössä. Omavalvontainen lämpötilaseuranta.

1.3.5.3. Vettä on saatavilla, mutta se on saastunutta - Selvitetään yhteistyössä koulun ja terveysviranomaisten kanssa, miten toimia vesikriisin aikana. - Jos vettä voi keittämisen jälkeen käyttää, ainoastaan juomavesihanat ja kahvin valmistaminen on poissa käytöstä. - Varmistetaan ruoan turvallinen valmistus huomioiden terveysviranomaisten ohjeet. (veden riittävän pitkä keittoaika) - Jos vettä ei saa ollenkaan käyttää, lounaaksi tarjotaan leipää, maitoa, yms. - Selvitetään myös, onko astianpesu turvallista . Selvitetään myös onko puhdasta vettä saatavilla jostakin.

1.3.6. Lumikellon työntekijän sairastuminen

Lumikellon työntekijöiden sairastuminen ja siihen varautuminen - Lumikello on Compass Groupissa ns. varmuuskohde, jonka toimintavarmuus on ensisijalla. - Tästä syystä yliopiston Felli-ravintolan työntekijä/-tekijöitä voidaan tarvittaessa siirtää työskentelemään Lumikelloon. - Lounasaikaa tai -valikoimaa mahdollisesti joudutaan muokkaamaan. - Fellin lounasaikaa tai -valikoimaa mahdollisesti joudutaan muokkaamaan. Myös Fellin tai Petronellan sulkeminen on mahdollista, jos työntekijäpula on vakava.

1.3.7. Ruuan varastointi

Raaka-aineiden saatavuuden haasteet ja niihin varautuminen - Lumikello on Compass Groupissa ns. varmuuskohde, jonka toimintavarmuus on ensisijalla. - Jos tavarantoimittajilla on raaka-aineiden saatavuudessa haasteita, varmuuskohteiden toimitukset varmistetaan ensin. - Raaka-aineiden toimituksissa voi kaikesta huolimatta olla puutteita. Tästä johtuen ruokalistoissa ja ruokalajien raaka-aineissa voi esiintyä muutoksia ja puutteita. - Myös kuljetuksissa voi tapahtua onnettomuuksia tai muuta vastaavaa, jolloin joudumme miettimään korvaavia tuotteita ja ruokalista muuttuu. - Varmuusvaraston ylläpito pitkään säilyvistä pakasteista, kuiva-aineista ja säilykkeistä. - Raaka-aineiden vastaanottotarkastuksessa huomaamme, että tuotteet eivät ole turvallisia. Tämä varmistetaan omavalvonnan kautta (aistinvarainen arviointi ja lämpötilojen mittaaminen). Tästä johtuen ruokalistoissa ja ruokalajien raaka-aineissa voi esiintyä muutoksia ja puutteita.

Tiedottaminen poikkeus oloissa - Yhteistyössä koulun hallintotiimin kanssa - Asiakkuuspäällikölle tiedottaminen ja Compass Groupin sisäiset ohjeet kriisitiedottamisessa. Tähän pitäisi tulla ilmeisesti täydennettävää.

Ulla Hiltunen 050-5260191

Hannele Pirhonen (asiakkuuspäällikkö) 044-7719578

Sol

WC:t toimivat normaalisti. Varaudutaan kuitenkin muutaman (merkitään tarkemmin) WC:n kohdalla 75 litran muovipusseilla, wc-paperilla sekä kannellisilla roska-asioilla ja nippusiteillä.

Sari Harju (palveluesimies) 0400-874914

2. Mitä voin itse tehdä uhkien suhteen

·         Käytä pitkää salasanaa/salalausetta (16 merkkiä pitkä) ja säilytä sitä huolellisesti

·         Käytä tietotekniikkapalveluissa aina eri salasanoja kuin muissa palveluissa.

·         Hyödynnä digipalveluihin kirjautumisessa monivaiheista tunnistautumista (MFA)

·         Älä avaa epäilyttäviä liitetiedostoja ja www-linkkejä sähköposteissa tai www-sivuilla.

·         Huolehdi päätelaitteidesi ohjelmapäivityksistä

·         Rajaa käyttäjiltä oikeudet tarpeen mukaan

·         Jos joudut tietoturvapoikkeaman tai sen yrityksen kohteeksi, ilmoita servicedesk@luc.fi

·         Epäilyttävissä tilanteissa ole yhteydessä IT-palvelupisteeseen

·         Sähköposti : servicedesk@luc.fi

·         Puhelin: 040 778 5800

3. Sanasto

Digitaalinen turvallisuus

Käytetään usein kyberturvallisuuden synonyymina. Digitaalisen turvallisuuden viitekehykseen sisältyy riskienhallintaan, toiminnan jatkuvuudenhallintaan ja varautumiseen sekä kyberturvallisuuteen, tietoturvallisuuteen ja tietosuojaan liittyviä asioita. Terminä uusi ja vakiintumaton.

Haavoittuvuus

Mikä tahansa heikkous, joka mahdollistaa vahingon toteutumisen tai jota voidaan käyttää vahingon aiheuttamisessa. Haavoittuvuuksia voi olla tietojärjestelmissä, prosesseissa ja ihmisen toiminnassa.

Haittaohjelma

Aiheuttaa tahallisesti tietojärjestelmän tai laitteen käyttäjän kannalta ei-toivottuja tapahtumia tietojärjestelmässä tai sen osassa.

Identiteettivarkaus

Toisen ihmisen henkilötietojen tai muiden luottamuksellisten tietojen luvaton haltuunotto ja käyttäminen taloudellisen tai muun hyödyn saamiseksi.

Kiintolevy tai kovalevy

Tietokoneeseen kiinteästi asennettu levymuisti, jota käytetään tietokoneen massamuistina. Siihen tallennetaan ohjelmat ja muut tiedostot.

Kiristyshaittaohjelma

Salaa tai manipuloi laitteella olevia tietoja ja tyypillisesti vaatii käyttäjältä lunnaita salauksen purkamisesta.

Kohdennettu tietojenkalastelu

Tiettyyn henkilöön tai tietyn organisaation henkilöstöön kohdistuvaa verkkourkintaa.

Kryptovaluutta

Salaukseen perustuva digitaalinen virtuaalivaluutta. Sitä voi ostaa tai hankkia louhimalla (engl. mining) eli käyttämällä tietokoneen laskentatehoa valuuttasiirtojen käsittelyyn ja verkon toiminnan turvaamiseen. Kryptovaluuttoja eivät yleensä hallitse pankit, valtiot tai muut yksittäiset tahot, vaan niiden olemassaolo perustuu kryptovaluuttaohjelmia ajavien tietokoneiden vertaisverkossa ylläpitämään laskentatehoon.

Kyberrikollisuus

Viestintäverkkoja ja tietojärjestelmiä hyödyntäen tehdyt sekä niihin kohdistuvat rikokset. Kyberrikoksia ovat esimerkiksi tietojen kalastelu, identiteettivarkaudet ja kiristyshaittaohjelmat.

Kyberturvallisuus

Tavoitetila, jossa kybertoimintaympäristöön voidaan luottaa ja jossa sen toiminta turvataan.

Käyttöjärjestelmä

Ohjelmakokonaisuus, joka huolehtii käyttämäsi tietokonelaitteiston ja siihen asennettujen ohjelmien yhteistoiminnasta. Tyypillisimpiä käyttöjärjestelmiä ovat Windows-, Linux- ja MacOS-käyttöjärjestelmät.

Laskutushuijaus

Organisaatioon tulee yhteydenotto, joka on olevinaan tavarantoimittajalta/ palveluntarjoajalta, ja jossa pyydetään muutosta laskutustietoihin.

Monivaiheinen tunnistautuminen

Henkilön identiteetti varmistetaan useampaa eri tunnistautumistapaa käyttämällä.

Nollapäivähaavoittuvuus

Tietojärjestelmässä oleva haavoittuvuus, johon ei ole saatavilla korjausta.

Pilvipalvelu

Hajautettu verkkopalvelu, jossa tietokoneita, ohjelmia, tallennustilaa ja muita tietoteknisiä palveluja käytetään verkon kautta.

Pääkäyttäjä (eng. administrator, admin)

Tietojärjestelmän käyttäjätunnus, jolla on tavallisia käyttäjiä suuremmat oikeudet tehdä muutoksia järjestelmään ja asentaa laitteelle ohjelmia.

Salasanan hallintaohjelma

Tuttavallisemmin salasanamanageri. Auttaa salasanojen turvallisessa käytössä eri palveluissa. Sovelluksen avulla pidät salasanasi suojattuna yhden pääsalasanan takana ilman, että joudut muistamaan kaikkia salasanoja.

Tietojenkalastelu

Käyttäjältä pyritään saamaan luottamuksellista tietoa kuten henkilötietoja, sähköpostin tai verkkosivun välityksellä.

Tietokoneohjelma

Tietokoneen käsiteltäväksi ja suoritettavaksi tarkoitettu (digitaalisesti koodattu) ohjelma. Esimerkiksi taulukkolaskentaohjelma Excel.

Tietomurto

Luvaton tietojärjestelmään, palveluun tai laitteeseen tunkeutuminen tai sovelluksen, kuten esimerkiksi sähköpostitilin luvaton käyttö haltuun saatujen tunnusten avulla.

Tietoturva

Järjestelyt, joilla pyritään varmistamaan tiedon luottamuksellisuus, eheys ja saatavuus.

Tietoturvapoikkeama

Yksi tai useampi toisiinsa liittyvä odottamaton tai ei-toivottu tietoturvatapahtuma, joka vaarantaa tietojen ja palvelujen tietoturvan ja vaikuttaa organisaation toimintaan epäsuotuisasti.

Tietoturvapoikkeaman hallinta

Toimenpiteet, joilla varaudutaan ja reagoidaan tietoturvahäiriöihin vahinkojen rajoittamiseksi ja niistä toipumiseksi.

Tietoturvauhka

Mahdollisesti toteutuva haitallinen tapahtuma tai kehityskulku, joka kohdistuu tietoturvaan ja toteutuessaan vaarantaa sen.

Tietovuoto

Tietomurron seurauksena haltuun saadut suojattavat tai salassa pidettävät tiedot leviävät ulkopuolisille.

Toimitusjohtajahuijaus

Rikollinen tekeytyy organisaation johtajaksi ja pyrkii saamaan työntekijän tekemään rahansiirron omalle huijaustililleen.

Varmuuskopio

Tarkoitettu käytettäväksi, jos alkuperäinen tallenne menetetään esimerkiksi vian tai vahingon takia. Varmuuskopioita voi tallentaa esimerkiksi ulkoisille kiintolevyille tai verkkotallennuspalveluun.

Vähemmän oikeuden periaate

Tietojärjestelmän käyttöoikeudet tulee rajata suppeimpiin mahdollisiin oikeuksiin, joilla käyttäjä tai prosessi kykenee suoriutumaan sille määrätystä tehtävästä