Pyydämme kuittaamaan dokumentin luetuksi tutustuttuasi siihen.
Voit kuitata dokumentin luetuksi tämän sivun alareunasta.
Sisällys
- 1. SUUNNITELMAN TARKOITUS
- 2. YLEISTIEDOT
- 3. RAKENNUSKOHTAISET TIEDOT
- 3.1 RAKENNUSKOHTAISET TIEDOT: Pääkampus A, B, C, D, E siivet
- 3.2 RAKENNUSKOHTAISET TIEDOT: PÄÄKAMPUS F-TALO
- 3.3 RAKENNUSKOHTAISET TIEDOT: Vierastalo 1
- 3.4 RAKENNUSKOHTAISET TIEDOT: Vierastalo 2
- 3.5 RAKENNUSKOHTAISET TIEDOT: Sauna- ja seminaarirakennus
- 6. VAARATILANTEET JA RISKIANALYYSI
- 7. VAARATILANTEIDEN EHKÄISEMINEN
- 7.1 PALOTURVALLISUUS
- 7.2. TULITYÖT
- 7.3 KEMIKAALILUETTELO
- 7.6 TYÖSUOJELU JA ENSIAPUVALMIUS
- 8. TIETOTURVALLISUUS
- 9. YMPÄRISTÖVAHINHGOT
- 11. VÄESTÖNSUOJAT
- 12. TURVALLISUUSKOULUTUS
- 14. YLEISET TOIMINTAOHJEET ONNETTOMUUKSIEN VARALTA
- 14.1. Tiedottaminen onnettomuustilanteessa
- 15. ONNETTOMUUSKOHTAISET TOIMINTAOHJEET
- Hätäilmoitus
- Toiminta tulipalon sattuessa
- Ensiapu
- Vesivahinko
- Sähkö-, vesi-, tai lämpökatkos
- Pommiuhka
- Ilkivalta tai rikos
- Uhkaava henkilö
- Ryöstö
- Sisälle suojautuminen
- Yleinen vaaramerkki
- Kaasu- ja säteilyvaara
- Paranna arjen turvallisuutta
- PELASTUSSUUNNITELMAN JALKAUTTAMINEN HENKILÖSTÖLLE
- TURVALLISUUSSUUNNITELMAN LIITTEET
1. SUUNNITELMAN TARKOITUS
Lapin yliopiston pelastus- ja turvallisuussuunnitelma on laadittu työkaluksi turvallisen työ- ja opiskeluympäristön saavuttamiseksi, ylläpitämiseksi ja turvallisuuskulttuurin luomiseksi. Suunnitelman tarkoitus on varautua erilaisiin vaaratilanteisiin siten, että henkilövahingot vältetään ja omaisuusvahingot jäävät mahdollisimmat pieniksi. Sen avulla pyritään ennakoimaan vaaratilanteet ja ehkäisemään onnettomuudet.
Tavoitteena on suojata yliopiston alueella työskentelevä henkilöstö, opiskelijat ja muut toimitiloissa asioivat sekä ympäristö ja omaisuus erilaisten vaarojen varalta tuomalla esille toiminnan kannalta vaarallisimmat riskit ja luomalla yhtenäiset toimintamallit erilaisiin uhkatilanteisiin.
Yliopistossa toteutetaan suunnitelman pohjalta sellaiset valmiutta edistävät toimenpiteet, että vaaran torjuminen ja pelastaminen voidaan tarpeen vaatiessa toteuttaa viivytyksittä. Henkilöstöä koulutetaan ensiapu-, pelastus- ja sammutustehtäviin sekä toimimaan muissa erilaisissa uhkatilanteissa ja hankitaan toiminnassa tarvittavat välineet.
Pelastus- ja turvallisuussuunnitelmaa toteuttavat yliopiston henkilöstön kanssa yhdessä sen tiloissa työskentelevät, kiinteistön huollossa ja hoidossa sekä vartioinnissa työskentelevät kuin myös opiskelijoiden toimintaan liittyvät opiskelijajärjestöt sekä heidän terveydenhuoltonsa.
Suunnitelma täyttää pelastuslain (379/2011) ja valtioneuvoston asetuksen pelastustoimesta (407/2011) vaatimukset pelastussuunnitelmasta.
2. YLEISTIEDOT
Lapin yliopisto on ylintä opetusta antava ja tutkimusta harjoittava oppilaitos. Yliopiston henkilökunta koostuu opetus- ja tutkimushenkilöstöstä sekä muusta henkilöstöstä. Opiskelijat ovat yliopiston perusopiskelijoita sekä muita opiskelijoita (jatko-opiskelijat, avoimen yliopiston opiskelijat, täydennyskoulutukseen osallistuvat, kansainväliset vaihto-opiskelijat).
Yliopiston eri toimipisteissä vierailee päivittäin myös muihin kuin opiskeluun liittyviin tapahtumiin osallistuvia ihmisiä. Yliopiston toimitiloissa työskentelee myös siivoukseen, kiinteistönhuoltoon ja -hoitoon, opiskelijoiden terveydenhoitoon sekä ruokahuoltoon kuuluvaa ulkopuolista henkilöstöä.
Henkilömäärät eri kohteissa voivat päivittäin vaihdella suurestikin opiskelijoiden läsnäolon ja erilaisten tapahtumien mukaisesti. Lisäksi yliopiston kirjastossa asioi päivittäin lukuisia ulkopuolisia ihmisiä. Yliopiston kaikki tilat ovat periaatteessa julkisia suuren yleisön saavutettavissa olevia tiloja.
Kokonaisuudessaan Lapin yliopiston kirjoilla on noin 4800 opiskelijaa, n. 6200 aikuisopiskelijaa, sekä n. 630 työntekijää (tieto v.2020).
Opiskelu on teoriapainotteista. Opiskelua tapahtuu myös monimateriaalisen käsityön tiloissa (pehmeät- ja kovat käsityöt), ateljeissa ja valokuvauslaboratorioissa. Näissä tiloissa käsitellään jonkin verran myös palovaarallisia ja liuottavia sekä syövyttäviä aineita (ns. vaarallisia aineita).
Tiloja yliopistolla on käytettävissä pääkampusalueella Yliopistokatu 8:ssa. Pääkampus muodostuu kahdesta osasta. (siivet A,B,C,D ja E), sekä ( F-talo). Pääkampuksen alueella on samassa pihapiirissä kaksi vierastaloa, seminaari- ja saunatila, sekä kiinteistönhoidon rakennukset.
Lisäksi yliopiston toimitiloja Rovaniemellä ovat osoitteissa Hallituskatu 20: (Koulutus- ja kehittämispalvelut), Pohjolankatu 23: (peruskoulun ala- ja yläkoulun käsittävä harjoittelukoulu), sekä lisäksi Pohjoisranta 4: (Arktinen keskus: tutkimus ja näyttely-yksikkö). Harjoittelukoulussa ja Arktisessa keskuksessa on oma pelastussuunnitelma
Lisäksi yliopistolla on Pyhätunturilla Keropirtti-niminen hirsirakennus, jossa on kokous, majoitus ja saunatiloja.
3. RAKENNUSKOHTAISET TIEDOT
3.1 RAKENNUSKOHTAISET TIEDOT: Pääkampus A, B, C, D, E siivet
Yliopistokatu 8, 96300 ROVANIEMI
Vuokra-rakennus, vuokranantaja Suomen Yliopistokiinteistöt Oy.
Pääkampuksella toimivat kirjasto, yliopistopaino, oikeustieteiden-, kasvatustieteiden, taiteiden, ja yhteiskuntatieteiden tiedekunnat sekä tukipalveluiden toimijoita. Rakennuksessa toimii myös ylioppilaiden terveydenhuoltosäätiön (YHTS) terveysasema, ylioppilaskunnan omistama kahvila Lovisa, Compass Group FS Finland Oy:n opiskelijaravintola Felli ja Petronella. Lisäksi rakennuksessa on muita ylläpidon toimijoita siivous ja kiinteistöhoidon toimijat.
Rakennuksen henkilömäärä koostuu henkilökunnasta, jota on yhteensä noin 630 henkilöä, Opiskelijoista noin 4300 korkeintaan, sekä muut asiakkaat noin 100 - 300 henkeä (tieto v.2020). Määrät vaihtelevat päivittäin lukuvuoden aikana suuresti.
Kasvatustieteiden tiedekunnassa on monimateriaalisen käsityön tilat eli puu- ja metallityösalit, jossa työstetään puuta ja metallia. Sekä fysiikan- ja kemian laboratorio.
Rakennuksessa on viisi erillistä osaa, jotka muodostuvat siivistä A, B, C, D, ja E. Siipiä yhdistää yksikerroksinen, että osittain kaksikerroksinen yhdyskäytävä. Kellaritilan kautta on läpikulku lähes koko rakennuksen osalta. Kellarissa sijaitsee teknisiä laitteita.
A-siipi: Siivessä toimii Yhteiskuntatieteiden tiedekunta ja ylioppilaiden terveydenhuoltosäätiön terveysasema YTHS. Erillisinä tiloina on luento- ja seminaarisaleja sekä itseopiskeluun tarkoitettuja atk-tiloja. Kellarissa sijaitsee varastotiloja, atk-pääkonesali ja väestönsuoja.
B-siipi: Siivessä toimii yliopiston kirjasto, tutkijanhuoneet ja lisäksi luentosaleja ja EXAM-tenttisalit. Kellarissa on sosiaalitilat, kirjavarasto ja opiskelijoiden lukusalitilaa. Kellarissa on myös väestönsuoja.
C-siipi: Siivessä toimii oikeustieteiden tiedekunta, opiskelijaravintola Felli valmistuskeittiöineen, luentosaleja sekä siipien B ja C välillä on rakennettu väestönsuoja 1. Kerrokseen.
D-siipi: Siivessä toimii kasvatustieteiden tiedekunta puu- ja metallityösaleineen. Puutyösaliin liittyy myös pihalla oleva purusiilo. Siivessä on myös fysiikan ja kemian laboratoriot, taide- ja käsityösalit. Opiskelijakahvio Lovisa toimii siiven aulatilassa. Kellariin on sijoitettu opiskelijajärjestöjen yhteiset tilat sekä väestösuoja.
E-siipi: Siivessä toimii hallintoyksikkö, opiskelijapalvelut, kansainvälistenasioiden yksikkö, ja kielikeskus. Kellaritilaan on sijoitettu yliopistopaino ja painopaperi- ja muita varastoja ja väestösuoja.
Luento- ja seminaarisaleja on A-E-siipien ensimmäisessä ja toisessa kerroksessa.
Pinta-ala | 22054 m2 |
Kerrosluku | 3-kerrosta + kellarikerros + iv-konehuoneet (2kpl.) 4.kerros |
Paloluokka | P1 |
Palovaarallisuusluokat | Vähäinen pääosin, keskimääräinen keittiöiden, puu- ja metallityötilojen, arkiston, julkaisuvaraston osilta Suuri palavien nesteiden varastoinnin osalta |
Palo-osastointi | Kerrososastointi + pinta-alaosastointi + puu- ja metalliverstas käyttötapaosastointi |
Turva- ja merkkivalaistus | Poistumisteiden merkkivalot + turvavalaistus 0,5 h 7kpl varavalistuskeskusta (tark. 4 krt. Vuodessa) |
Poistumistie | Jokaisessa kerroksessa siivittäin erilliset, merkitty vihreällä valolla ja suuntakilvellä |
Kokoontumispaikat | Rakennuksen eripuolilla olevat parkkipaikat ja puistokäytävät |
Rakennusten suojaustasot | 2, pl. C-siiven II ja III- krs (puuttuu automaattiset paloilmoittimet) |
Paloilmoitinjärjestelmät | Automaattinen |
Alkusammutuskalusto | PPP+ alkusammuttimet |
Savunpoisto | painovoimainen |
Ilmastoinnin hätäpysäytys | Koneellinen osastoittain (siivittäin) A,B,C,D,E Hätäpysäytys C-siiven 3 iv-koneelle pääsisäänkäynti paloilmoitinkeskuksen vieressä |
varavoima | turvavalaistus akut, atk-järjestelmä varavoima |
muuntajat ja sähköpääkeskukset | C-siipi/ pääty + kellari |
Veden pääsulut | C-siipi + kellari |
Ilmastointi | Koneellinen |
Konehuoneiden sijainti | III- kerrokset siivittäin + kellari |
Hissin huolto | KONE -hissihuolto |
Kiinteistöhuolto | ISS palvelut Oy |
3.2 RAKENNUSKOHTAISET TIEDOT: PÄÄKAMPUS F-TALO
Vuokra-rakennus, vuokranantaja Suomen Yliopistokiinteistöt Oy.
Yliopistokatu 8, 96300 ROVANIEMI
F talo on yhdistetty maanpäällisellä lasikäytävällä yliopiston päärakennukseen (A-E talot).
F-talossa sijaitsee taiteiden tiedekunta kokonaisuudessaan: taidekasvatuksen, median, tekstiili- ja vaatetusalan sekä teollisen muotoilun laitokset puutyö- ja metallityösaleineen, media- ja musiikkistudioineen, valokuvauslaboratorioineen, värikeittiöineen, opiskelijoiden lukutilaa, taidekäsikirjasto, näyttelytiloja, luento- ja seminaarisaleja ja tiedekuntahallinto.
Taiteiden tiedekunnan käytössä on valokuvauslaboratoriot ja taidetyösalit. Tiloissa käsitellään jonkin verran maaleja, liuottimia, sekä muita kemikaaleja.
Rakennuksessa on myös koko yliopiston IT–palvelut ja sen myötä osa tietojärjestelmien palvelinkoneista. Rakennuksessa on Compass Group FS Finland Oy-ketjun opiskelijaravintola Petronella, jossa pieni jakelukeittiö.
Rakennuksessa on oma paloilmoitinkeskus.
Rakennuksen henkilömäärä koostuu henkilökunnasta, jota on yhteensä noin 120 henkilöä, opiskelijoista, joita on enimmillään noin 1000, sekä muista asiakkaista määrältään noin 100 - 300 henkeä. Määrät vaihtelevat päivittäin lukuvuoden aikana suuresti.
Taiteiden tiedekunnalla on käytössään valokuvauslaboratoriot ja taidetyösalit. Tiloissa käsitellään jonkin verran maaleja, liuottimia, sekä muita kemikaaleja.
Pinta-ala | 13050 m2 |
Kerrosluku | 4-kerrosta + kellarikerros + iv-konehuoneet 5. kerros |
Paloluokka | P1 |
Palovaarallisuusluokat | Vähäinen pääosin keskimääräinen keittiöiden, arkiston, kirjaston teknisten verstaiden, julkaisuvaraston osilta Suuri palavien nesteiden varastoinnin osalta (verstaiden yhteydessä) |
Palo-osastointi | Kerrososastointi + pinta-alaosastointi + käyttötapaosastointi verstaissa |
Turva- ja merkkivalaistus | Poistumisteiden merkkivalot + turvavalaistus. 2kpl varavalistuskeskusta (tark. 4 krt. Vuodessa) |
Poistumistie | Jokaisessa kerroksessa erisuunnilta porraskäytäviin, merkitty vihreällä valolla ja suuntakilvellä |
Kokoontumispaikat | Rakennuksen eripuolilla olevat parkkipaikat ja puistokäytävät |
Rakennusten suojaustasot | 3 |
Paloilmoitinjärjestelmät | Automaattinen + painonapit |
Alkusammutuskalusto | PPP+ alkusammuttimet |
Savunpoisto | Koneellinen savunpoisto katolla, painovoimainen porrahuoneissa, joissa sähköisesti avattavat ikkunat. |
Ilmastoinnin hätäpysäytys | Paloilmoitinkeskusksessa. 1.krs, sisääntulo (Media F6) |
varavoima | turvavalaistus akut, atk-järjestelmä varavoima-akut |
muuntajat ja sähköpääkeskukset | Muuntaja erillisessä rakennuksessa sähköpääkeskus rakennuksessa. |
Veden pääsulut | Lämmönjakohuone |
Ilmastointi | Koneellinen |
Konehuoneiden sijainti | 5. kerros, rakennuksen kulmauksissa |
Hissin huolto | KONE -hissihuolto |
Kiinteistöhuolto | ISS-palvelut Oy |
3.3 RAKENNUSKOHTAISET TIEDOT: Vierastalo 1
Ahkiomaantie 17, 96300 ROVANIEMI
Vuokra-rakennus, vuokranantaja Suomen Yliopistokiinteistöt Oy.
50-luvulla rakennettu 1 1⁄2 kerroksinen puurakenteinen pientalo, jossa on kellaritila. Rakennus on saneerattu myöhemmin asuntolatyyppiseksi vierastaloksi, jossa majoitustilaa seitsemälle henkilölle. Rakennuksessa ei ole paloilmoitinjärjestelmää.
Pinta-ala | 252 m2 | |||
Kerrosluku | 2 + kellari: 5 huonetta | |||
Paloluokka | P3 | |||
Vartiointi | Rovaniemen liike- ja teollisuusvartiointi | |||
Kiinteistönhuolto | ISS-palvelut Oy |
Alkusammutuskalusto | alkusammuttimet |
Veden pääsulut | |
muuntajat ja sähköpääkeskukset |
3.4 RAKENNUSKOHTAISET TIEDOT: Vierastalo 2
Yliopistokatu 8 A, 96300 ROVANIEMI
Vuokra-rakennus, vuokranantaja Suomen Yliopistokiinteistöt Oy.
Rakennus on yksikerroksinen tiiliverhoiltu puurakenteinen kahden asunnon käsittävä rivitalo, joka toimii yliopiston vierastalona. Majoitustiloja on molemmissa huoneistossa kuudelle hengelle kolmessa huoneessa sekä parvella. Rakennuksessa ei ole paloilmoitinjärjestelmää.
Pinta-ala | 177 m2 | ||||||||
Kerrosluku | Kaksi eri huoneistoa 1 + parvi | ||||||||
Paloluokka | P2 | ||||||||
Vartiointi | Rovaniemen liike- ja teollisuusvartiointi | ||||||||
Kiinteistönhuolto | ISS-Palvelut Oy |
Alkusammutuskalusto | alkusammuttimet |
muuntajat ja sähköpääkeskukset | Kellarissa + huoneistot |
Veden pääsulut | Kellarissa |
Henkilömäärät huoneistoittain | 1 ja 2 huoneistot: majoitustilaa 6 hengelle, 3 huoneessa + parvella |
3.5 RAKENNUSKOHTAISET TIEDOT: Sauna- ja seminaarirakennus
Ahkiomaantie 17, 96300 ROVANIEMI
Vuokra-rakennus, vuokranantaja Suomen Yliopistokiinteistöt Oy.
Puurakenteinen piharakennus 105 m2, jossa on sauna- ja kokoustilat korkeintaan 21 henkilölle. Rakennuksessa ei ole paloilmoitin järjestelmää.
Pinta-ala | 105 m2 |
Kerrosluku | 1 |
Paloluokka | P3 |
Vartiointi | Rovaniemen liike- ja teollisuusvartiointi |
Kiinteistöhuolt | ISS-palvelut |
Alkusammutuskalusto | alkusammuttimet |
muuntajat ja sähköpääkeskukset | |
veden pääsulut |
6. VAARATILANTEET JA RISKIANALYYSI
Arvioidaan mahdolliset yliopiston sisäiset ja ulkoiset vaaratekijät, jotka edellyttävät ennakkosuunnittelua ja varautumista sekä joihin tällä suunnitelmalla varaudutaan, esim. tulipalovaarat ja palovaaralliset kohteet, tapaturmanvaarat, vaaraa aiheuttavat kemikaalit ja aineet, rikollinen toiminta, tekniset häiriöt, tietoturvallisuus. Vaaranarviointi voidaan tehdä käyttäen riskianalyysiä ja erilaisia riskilaskelmia. Vaarallisten kemikaalien käsittelystä ja varastoinnista annettu asetus (59/1999), määrää mm. tekemään riskiarvioinnin ja laatimaan sisäisen pelastussuunnitelman, jos käsittely tai varastointi on laajamittaista, kemikaalien määrät ovat asetuksen liitteessä.
Yliopiston ei voida katsoa olevan erityisen riskialtis ympäristö etenkään fysikaalisten tekijöiden osalta. Seuraavassa esille tulevat mahdolliset riskialueet:
Palovaaralliset kohteet | Ruokaloiden keittiöt (rasvapalot) Puutyöverstaat (purusiilot ja purunpoisto Metallityöverstaat (hitsaus/leikkuri, kipinät) IT-palveluiden konehuoneet Yliopistopaino (offsetpainokoneet, kuumaliimauslaite) Kemikaalit (liuottimet, lakat, maalit: itsesyttyminen) Rikkinäiset sähkölaitteet yleensä, sähkötekniset viat koneissa |
Tapaturmavaarat | Verstaat (työkalut, koneet, laitteet, aineet) Yliopistopaino (kuumaliimalaite, paperileikkuri) Raskaat taakat (palveluneuvojat: nosto, kantaminen, liukastuminen) Päärakennuksen aulojen katoista roikkuvat taide-esineet (vaijerit/kiinnitys) |
Vaaralliset aineet | Jonkin verran liuottimia, lakkoja, maaleja, liimoja, kemikaaleja. Kiinteistöjen rakenteista irtoavat pölyt ja kuidut tai niissä pesivät mikrobit |
Tekniset häiriöt | Verstaiden puuntyöstö- ja metallintyöstölaitteet, ilmastointikojeet, atk-laitteet |
Rikollinen toiminta | Murto, ilkivalta, uhkaavat asiakkaat |
Tietoturvavaarat | (IT): sähkökatkot, sähkökatkojen yhteydessä varajärjestelmien pettäminen, palomuurit (viruksen torjunta) Tietovuodot (varomaton tietojen käsittely, lörpöttely) |
Seuraavassa on luetteloitu yleiset vaaraa tuottavat tilanteet ja niihin varautumiset sekä lisäksi erikoistiloihin ja tilanteisiin liittyvät vaaraa tuottavat olosuhteet:
Yleiset kaikkien tilojen yhteiset:
VAARA | SYYT | TILANTEISIIN VARAUTUMINEN | TORJUNTA/ TOIMENPIDE |
Viemärikaasu /räjähdysvaara, heng.tiet | Tuuletuksen tukkeutuminen | Hajuja seuraamalla | Tuuletuksen varmistaminen |
Viemärin tulviminen/rakennevauriot, terveydelle vaarallinen | Tukkeutuma, sortuma | Viemärien toiminnan seur. | Pumppaamon kunnossapito |
Vesivahinko, rakennevauriot, kosteus | Jäätyminen, putkirikko | Toteaminen, hälytysjärjestelmät | Kunnossapito |
Lumien putoaminen, henkilövahingot | Puhdistuksen laiminlyönti | Havainnointi | Puhtaanapito |
Lumikuorma, rakennevauriot, sulamisvedet | Puhdistuksen laiminlyönti | Havainnointi | Puhtaanapito |
Lumien sulamisvedet, kosteusvauriot, liukkaus | Puhdistuksen ja korjauksen laiminlyönti | Havainnointi | Havainnointi |
Vanhat sähkökojeet, laitteet, johdot: televisiot, kahvinkeittimet, loistevalaisimet, Tulipalo, sähköiskut | Tarkistusten ja huollon laiminlyönti | Seuranta ja havainnointi, valvottu käyttö | Säännöllinen huolto, käytön valvonta |
Rikollinen toiminta: uhkaus, varkaus, murto Henkilövahingot, rakennevauriot, taloudelliset vahingot | Vapaa pääsy, kulun valvonta puutteellinen erityisesti päivisin | Seuranta, valvonta | Kulunvalvontajärjestelmät, kameravalvonta, hälytysjärjestelmät |
Jätteiden varastointi, ongelmajätteet, paperijätteet Ympäristövahingot, tuhopoltto | Varastointiohjeiden laiminlyönti Tietämättömyys | Ohjeet, tiedon jakaminen Varastojen sijoittelu | Varastojen sijoittelu, käsittelyohjeet, valvonta, lukitus |
Hissiin juuttuminen | Jäätyminen (tekniikka katolla) Tekninen vika | Lämmitys Huolto | Hälytysjärjestelmät |
Tapaturmat | Taakat, liukastumiset, tekniset laitteet | Taakat, liukastumiset, tekniset laitteet | Huolellisuus, ohjeiden noudattaminen, olosuhteiden tiedostaminen |
7. VAARATILANTEIDEN EHKÄISEMINEN
Vaaratilanteiden ennaltaehkäisyä toteuttavat kaikki yliopiston eri kiinteistöissä työskentelevät, opiskelevat ja asioivat noudattamalla toimintaohjeita erilaisten koneiden, laitteiden ja aineiden käsittelyssä sekä tilojen käytössä. Havaitessaan epäkohdan jokaisen tulee ilmoittaa havainnostaan välittömästi eteenpäin.
Vahingoilta suojautumista varten on oltava ohjeet, joista käy ilmi tarvittavat toimenpiteet. Myös välineet pelastustoimintaa varten on oltava saatavilla ja kunnossa. Henkilökuntaa on koulutettava erilaisten vaaratilanteiden varalta ja pelastusvälineiden käyttöön.
Vahingon tapahduttua tulee jokaisen pyrkiä toimimaan vahingon määrän minimoimiseksi osallistumalla pelastus- ja ensiaputoimintaan vaarantamatta omaa turvallisuuttaan.
Yliopiston toimitiloissa on mahdollinen tulipalon vaara, vesi/viemärivahingon vaara, sähkökatkoksen vaara, ilkivallan, murtautumisen ja/tai varkauden vaara, rakenteiden sortumisen vaara (luonnonolosuhteet), pommiuhan vaara, muu fyysisen turvallisuuden vaara ja tietysti ulkoisten suuronnettomuuksien vaarat (kaasut, savukaasut, säteily, ilma-aluksen putoaminen).
Rakennuksista turvallinen poistuminen on järjestettävä johdonmukaisesti selviä opasteita noudattamalla ennalta harjoitellulla tavalla. Poistumistiet on pidettävä vapaana ja sisältäpäin vaivatta aukaistavissa.
7.1 PALOTURVALLISUUS
Tulipalojen ennaltaehkäisy:
Kiinteistöjen päivittäiseen paloturvallisuuteen kuuluu yleinen siisteys ja järjestys sekä toimiva jätehuolto. Koneet ja laitteet pidetään kunnossa ja huolletaan säännöllisesti. Tupakoinnista ja avotulen käsittelystä on oltava näkyvät ohjeet. Remontit ja korjaukset annetaan kuhunkin tehtävään perehtyneille ammattilaisille. Alkusammutuskaluston sijainnit on hyvin merkitty ja niitä on oltava riittävästi. Alkusammutuskalusto tulee olla huollettu ja henkilökunnalla tulee olla koulutus sen käyttöön. Osastoitujen rakennusten palo-ovet pidetään asianmukaisesti käytössä.
Järjestys ja siisteys:
Järjestykseen ja siisteyteen kuuluu, että ylimääräinen palokuorma poistettu. Roskien ja paperien säännöllinen siivoamien, huomioiden lajittelu niille varattuun paikkaan. Jäteastiat ovat erillisessä lukitussa ja katetussa tilassa turvallisen matkan päässä rakennuksista. Jäteastiat ovat kannellisia. Kulkutiet ja uloskäytävät pidetään vapaina päivittäisellä huolehtimisella. Sprinklerien ja paloilmaisimien vapaat etäisyydet pidetään riittävänä toiminnan takaamiseksi.
Paloilmoitin ja sammutuslaitos:
Yliopiston kiinteistöissä ilmoittimien huollosta vastaa ISS kiinteistöhuoltopalvelu. Huolto- ja kunnossapito-ohjeita noudatetaan määräyksien mukaisesti. Määräaikaistarkastukset tilataan ajallaan. Paloilmoitinlaitteiden kokeilu tapahtuu joka kuukauden toisen viikon tiistaina pääkampuksella.
Palavat aineet:
Määrät pidetään mahdollisimman pieninä, eikä palavien aineiden lähistöllä pidetä ylimääräistä palokuormaa. Käyttö- ja merkitsemisohjeita noudatetaan. Vastuu käyttöohjeista kunkin oppiaineen opettajalla/laboratoriomestarilla, mukaan lukien käyttöturvallisuustiedotteet.
Koneet ja laitteet
Koneet ja laitteet pidetään kunnossa säännöllisen huollon ja puhdistuksien avulla. Sähkökäyttöiset koneet ja niiden asennukset hoidetaan määräysten mukaisesti. Virta katkaistaan työskentelyn päättyessä. Kuumissa sähkölaitteissa pidetään etäisyydet riittävänä syttyviin aineisiin.
Osastoivat rakenteet:
Palo-ovet ja savunpoistoon tarkoitetut luukut pidetään käyttökunnossa. Palo-ovet pidetään kiinni, ellei niihin ole asennettu automaattiseen paloilmoittimeen kytkettyjä sulkimia. Palo-ovia ei saa kiilata auki. Korjaus- ja muutostöiden jälkeen osastoivat läpiviennit eristetään asiamukaisilla tavoilla.
Poistumistiet ja kokoontumispaikat:
Poistumistiet ovat hyvin merkittyinä ja ne on pidettävä vapaana ja kokoontumispaikat on merkittynä piha-alueille.
Alkusammutuskalusto:
Käsisammuttimet pidetään omilla paikoillaan ja ne tarkastetaan ja huolletaan määräajoin. Pikapalopostit pidetään toimintakuntoisina, tarvittaessa tehdään huoltotoimenpiteitä. Käsisammuttimien ja pikapalopostien edustat on pidettävä vapaana. Henkilökunta on tutustunut ennakolta sammuttimien käyttöön.
7.2. TULITYÖT
Yliopiston vakituiset tulityöpaikat ovat:
- opetuskäytössä olevat metallityöpaja D talon 1 kerroksessa ja F talon 1 kerroksessa
Kaikki muut alueet ovat tilapäisiä tulityöpaikkoja rakennusten ja laitteiden korjausten ja huoltojen yhteydessä. Jokaisesta tulityöstä tilapäisellä tulityöpaikalla tehdään erillinen kirjallinen tulityölupa, jonka voi myöntää ainoastaan kiinteistön omistajan valtuuttama edustaja (kampusmanageri) ja työntekijöillä sekä vartiointia suorittavilla on oltava voimassa oleva tulityökortti.
Tulitöitä tehtäessä on noudatettava vakuutusyhtiön antamaa suojeluohjetta tulitöistä. Mikäli suojeluohjetta ei noudateta, voidaan korvausta vakuutussopimuslain mukaan vähentää tai se voidaan evätä.
7.3 KEMIKAALILUETTELO
Vastuuhenkilöinä vaarallisten aineiden käyttäjät.
Vastuuhenkilöt vastaavat vaarallisien aineiden asianmukaisesta käytöstä, säilytyksestä ja käyttöturvallisuustiedotteiden ajan tasalla pitämisestä. Opetustilanteen yhteydessä henkilökunta kertoo aineen vaaroista, käytöstä ja säilytykseen liittyvistä seikoista ennen aineen käyttöä.
Alla vaarallisten aineiden käsittelyohjeita:
Käytössä olevat aineet on luetteloitu ja luettelot pidetään ajan tasalla. Varastointiin, käsittelyyn ym. liittyvät riskit on tunnistettu.
Käyttöturvallisuustiedotteet saatavilla, ajan tasalla ja käsittely on järjestetty turvallisesti. Kukin käyttäjä tietää oikeat käyttötavat ja riskit.
Käytöstä poistettujen aineiden ja jätteiden hävitys on asianmukaista sekä mahdollisiin onnettomuuksiin on varauduttu.
Varastot ja käyttöpaikat on merkitty asianmukaisesti sekä ulkopuolisille työntekijöille, esim. siivoushenkilöstölle ja kunnossapitotyöntekijöille annetaan tarpeellinen tieto riskeistä ja niiden torjunnasta.
Kemikaaliluettelot säilytetään kemikaalisäilytyspaikkojen yhteydessä.
7.6 TYÖSUOJELU JA ENSIAPUVALMIUS
Työsuojeluorganisaatio on olemassa ja työsuojelu on järjestetty työsuojelun yhteistoimintasopimuksen pohjalta.
Yliopisto järjestää vuosittain EA – kursseja henkilöstölleen. EA1 ja EA2 -kurssit järjestetään vuorovuosittain.
Ensiapuvälineistöä on hankittu periaatteella tulosyksikkö ja yleiset/yhteiset tilat ja sijoittelussa huomioitu opiskelijat, henkilökunta sekä muut käyttäjät.
Työsuojelun toimintaohjelma | Päivitetään aina tarvittessa |
Ensiapujärjestelyt | Ensiapukoulutusta järjestetään vuosittain (EA 1) |
Ensiapukoulutetut | Yliopiston järjestämien koulutuksien kautta vuosittain n. 20 henkilöä jakautuen eri yksiköihin |
8. TIETOTURVALLISUUS
Lapin yliopistossa noudatetaan Lapin yliopiston tietoturva- ohjeistusta. Käyttäjien tulee huolehtia yhteiseen tietoturvallisuuteen liittyvistä asioista näiden ohjeistuksien mukaisesti.
- Tutustu tietoturvaohjeistukseen https://www.ulapland.fi/tietoturva
- Käyttäjätunnus ja siihen liittyvä salasana ovat henkilökohtaisia eikä niitä saa luovuttaa muiden käyttöön. Tunnuksen omistaja vastaa siitä, että tunnusta käytetään sääntöjen ja annettujen ohjeiden mukaisesti.
- Käyttäjän on huolehtiva siitä, että hänen salasanansa on turvallinen
- Mikäli unohdat salasanasi tai käyttäjätunnuksesi, on se vaihdettava annettujen ohjeiden mukaan. Salasana, joka on saattanut tulla toisen henkilön tietoon, on pikaisesti muutettava. Muutoinkin salasana on vaihdettava riittävän usein.
- Ilmoita havaitsemistasi puutteista ja rikkomuksista suoraan Service Deskiin
- Tietoturvaohjeistusta on noudatettava.
- Kaikkien tulee huolehtia tietoturvallisuuteen liittyvistä asioista.
- Käytettäessä sisään kirjoittautumista vaativaa järjestelmää on siitä poistuttaessa muistettava uloskirjoittautuminen.
- Ohjelmien asennus tietojärjestelmään tai siirtäminen koneelta toiselle on kiellettyä ilman IT-palvelujen myöntämää lupaa. Koskee myös asentamista tietoverkoista esim. Internet.
- Havaitut viat ja puutteet atk-laitteiden osalta on välittömästi ilmoitettava IT-palvelupisteeseen.
- Älä koskaan avaa epäilyttäviä sähköpostiviestejä tai vastaa roskapostiin
- USB-muistitikut ja muut ulkoiset tallennuslaitteet ovat käyttäjän omalla vastuulla.
- Säilytä luottamukselliset asiakirjat asianmukaisesti ja pidä huoli etteivät ne joudu ulkopuolisten käsiin.
- Älä keskustele luottamuksellisista asioista ulkopuolisille tai julkisella paikalla, huomioi, että myös verkkoyhteisöt ovat julkisia paikkoja
9. YMPÄRISTÖVAHINHGOT
Vastuuhenkilö (t) | Kiinteistönhoito ja kiinteistöpalvelut |
Arvio ympäristön vaaroista | Vaarallisten aineiden kuljetus maantiellä Luonnon onnettomuudet- myrskyt, tulvat |
Miten ympäristön vaaroja voidaan ehkäistä ja niihin varautua | Suojautumisohjeet, rakenteet |
Tulipalossa syntyvät ympäristöriskit | Savukaasut ja mahdolliset kemikaalien aiheuttamat (suhteellisen pieniä määriä varastoituna) |
Sääolot | Lumikuormat katoilla, myrskyjen aiheuttamat omaisuusvahingot |
Tulvat | Huipputulvan sattuessa Arktikum ja yliopiston F-rakennuksen kellaritilat vaativat erityissuojausta |
Vaaralliset kaasut | Vaarallisten aineiden kuljetukset maantiellä ja Harjoittelukoulu uimahallin läheisyydessä (Kloorivuodot) |
Kemikaalit | Vaarallisten aineiden kuljetukset maantiellä |
Ohjeita ympäristövahingon torjuntaan
Kemikaalien määrän ja vaarallisuuden mukaiset selvitykset on tehty ja kemikaalit varastoidaan asianmukaisesti. Kaikista kemikaaleista on käytössä ajan tasalla olevat käyttöturvallisuustiedotteet.
Tunnetaan kemikaalien haitalliset ominaisuudet ja käyttäytyminen normaali- ja häiriötilanteissa, esim. tulipalossa.
Pelastuslaitokselle on annettu ajan tasalla olevat tiedot kemikaaleista, niiden määristä ja sijainnista.
Jätteitä käsitellään, säilytetään ja toimitetaan eteenpäin ohjeiden mukaisesti sekä tarvittavat ongelmajätteiden lupa-asiat kunnossa ja käsittely on ohjeiden mukaista.
Laitteiden ja järjestelmien vikaantumisiin ja vuotoihin on varauduttu ja tarvittavat turvalaitteet huolletaan ja testataan säännöllisesti. Varaudutaan sammutusvesien ja muiden torjunta-aineiden käsittelyyn sekä tarvittaessa suoritetaan maaperän ja vesistöjen mittauksia.
11. VÄESTÖNSUOJAT
Vastuuhenkilö (t) | Kiinteistönhoito |
Suojan tarkastus ja huolto | ISS-kiinteistöpalvelut, kiinteistönhoitaja |
Suojan avainten säilytys | Kiinteistönhoidolla, kiinteistö- ja hankintapalveluilla ja kunkin alueen suojan varastokäytöstä vastaavan hallussa |
Suojatilan normaaliolojen käyttö | Käytetään väliaikaisena varastotilana, arkistona, taukotilana ja siivouskeskuksena |
Arvio missä ajassa suoja saadaan suojakäyttöön | Aikavälillä: tunteja – 12 tuntia, riippuen tilapäisestä käytöstä, 72h väestönsuoja käytössä on vaatimus |
Suojan hoitaja/valvoja (koulutettu) | Koulutustilanne kartoitetaan ja määrätään koulutettavat |
Väestönsuojan huolto-ohje | Kiinteistönhoidolla |
Väestönsuojan materiaali | Kussakin suojassa erillisessä häkkitilassa |
Väestönsuojat ja suojien käyttösuunnitelmat löytyvät suojien sisältä.
Uudet suojat (=Yliopistonkatu 8, F-talo) mitoitettu niin, että niissä on tilaa 2 % rakennuksen pääkäyttötarkoituksen mukaisesta (=opiskelijat, työntekijät) kerrosalasta.
Vanhojen suojien (yliopiston muut toimitilat) mitoitusperusteena on ollut 0,6 m2/henkilö.
Seuraavaan taulukkoon on laskettu henkilömäärät + käyttäjät. Lyhytkäyttö 0,75 m2/henkilö ja pitempi käyttö 1,5-2 m2/henkilö. Opiskelijoita/asiakkaita per alue muutamia kymmeniä samanaikaisesti. Lyhyellä käytöllä tarkoitetaan muutamaa tuntia, kuitenkin alle vuorokausi. Pidemmällä käytöllä tarkoitetaan yli vuorokauden tai muutama vuorokauden pituista ajanjaksoa.
Väestönsuoja huolletaan ja tarkastetaan omatoimisesti kerran vuodessa, sekä huolehditaan että joditabletteja on vähintään 2 kpl/henkilö.
Lisätietoja löytyy oppaista
Opas: Väestönsuojan huolto- ja käyttöopas väestönsuojan haltijalle, SPEK
Opas: Väestönsuojan kunnostajan opas, SPEK
Väestönsuojat: Yliopistokatu 8
Suoja Yliopistonkatu 8 | Luokka / m2 | Sijainti | Henkilömäärä/ käyttäjät |
Taiteiden tiedekunta yht 3 kpl | S1/102, 104 ja 106 m2 tot. suoja-ala 265 m2 | F-talon kellari | Henkilökuntaa n 120 + opiskelijoita kymmeniä lyhytkäyttö: 350 hlö pitempi käyt: 130-170 hlö |
Yhteiskuntatieteiden tiedekunta | S1/44 m2 (Br-ala) | A-siiven kellari | Henkilökuntaa n 30 + 50 + opiskelijoita kymmeniä lyhytkäyttö: 58 hlö pitempi käyt: 22-29 hlö |
Kirjasto + yhteiskuntatieteiden tiedekunta + YTHS | S1/75 m2 (Br-ala) | B-siiven kellari | Henkilökuntaa n 30 + 30 + asiakkaita kymmeniä lyhytkäyttö: 100 hlö pitempi käyt: 35-50 hlö |
Pääaula/ravintola/SOL + C-siivestä oikeustieteiden tiedekunta | S1/75 m2 (Br-ala) | Bsiiven 1. krs (maanpinnalla) | Henkilökuntaa n 30 + OTK 25 +asiakkaita kymmeniä lyhytkäyttö: 100hlö pitempi käyt: 35-50 hlö |
Kasvatustieteiden tiedekunta + oikeustieteiden tiedekunta + kahvila Lovisa | S1/100 m2 (Br-ala) | D-siiven kellari | Henkilökuntaa: KTK 70 + OTK 30 +opiskelijoita kymmeniä lyhytkäyttö: 133 hlö pitempi käyt: 50-66 hlö |
Hallinto + Kielikeskus, opintopalvelut, kansainväliset asiat | S1/100 m2 (Br-ala) | E-siiven kellari | Henkilökuntaa: n 150 + opiskelijoita kymmeniä lyhytkäyttö: 133 hlö pitempi käyt: 50-66 hlö |
YHTEENSÄ | Tot. 265 m2 + Br-ala 394 m2 = 659 m2 | - | Henkilökuntaa n. 560 + opisk/asiakk: satoja lyhytkäyttö: 878 hlö pitempi käyt: 330-440 hlö |
12. TURVALLISUUSKOULUTUS
Toimintayksiköissä perehdytetään uudet työntekijät perehdyttämisohjelman mukaisesti ja uudet opiskelijat perehdytetään tuutoroinnin yhteydessä opiskelujensa alkuvaiheessa.
Ensiapukoulutusta järjestetään vuorovuosittain EA1 ja EA2 kurssit. Tavoitteena on, että henkilöstöä osallistuu siihen mahdollisimman monesta toimintayksiköstä eri puolilta yliopistoa (suositus 5 % henkilöstöstä =n. 20- 30 henkeä).
14. YLEISET TOIMINTAOHJEET ONNETTOMUUKSIEN VARALTA
Hätäilmoitusohje
Uhan (esim. tulipalo) havaitsija tekee hätäilmoituksen soittamalla yleiseen hätänumeroon 112 tai rikostapauksissa poliisi 122.
Kohteissa olevista palohälytinpainikkeista saadaan tehtyä palohälytys, joka on syytä varmentaa soittamalla hätänumeroon.
Uhasta tulee ilmoittaa myös aulan infon palvelunumeroon 040 861 7866.
Hätäilmoitusohje: Kerro kuka olet, mitä on tapahtunut, missä on tapahtunut, onko ihmisiä vaarassa, vastaa kysymyksiin, älä sulje puhelinta ennen kuin saat luvan.
Sisäiset hälytysjärjestelyt
Kohteen turvallisuudesta vastaavien henkilöiden hälyttäminen tapahtuu siten, että tulipalon sattuessa automaattinen tai palohälytinpainikkeesta annettu palohälytys menee välittömästi hätäkeskukseen, joka välittää tehtävän pelastuslaitokselle sekä kiinteistöhuollolle.
Muun vaaratilanteen syntyessä vaaran havainnut henkilö soittaa hätänumeroon 112. Rikos/varkaustapauksessa soitetaan poliisille 112..
Palohälytyksen sattuessa kiinteistönhoitaja tarkistaa välittömästi paloilmoitinkeskuksesta hälytyksen lähtöpisteen ja jää odottamaan pelastuslaitosta. Infopisteiden henkilökunta tulee myös avuksi ja tilanteen tasosta riippuen lähtevät tarkastamaan kohdetta ja ilmoittamaan mahdollisesta vaarasta kohteessa oleville sekä ohjaamaan rakennuksesta poistumista. Pelastuslaitos vastaa aina palohälytystilanteen tilannejohtamisesta.
Hälytyksen sattuessa (palohälytys/muu vaaratilanne) kohteessa on ryhdyttävä ohjaamaan tiloissa olevien poistumista osoitetuille kokoontumispaikoille. Mahdollisuuksien mukaan on ryhdyttävä alkusammutus- ja pelastustoimiin.
Mikäli hälytys havaitaan selvästi aiheettomaksi, on siitä pyrittävä viestittämään pelastuslaitokselle ottamalla yhteyttä hätäkeskukseen, josta hätäkeskuspäivystäjä välittää tiedon paikalle tuleville pelastuslaitoksen yksiköille.
Hälytyksen kuittaamisen paloilmoitinkeskuksesta ja hälytyssireenien vaientamisen saa suorittaa vain pelastusviranomainen.
Pommiuhkaussoitto:
Soitetaan välittömästi numeroon 112. Hälytyskeskus antaa toimintaohjeet, joita on noudatettava.
Rakennuksesta poistuminen
Poistuminen tapahtuu joko normaalia poistumistietä tai hätäuloskäyntiä käyttäen rauhallisesti kiirehtien ja ohjatusti. Hissin käyttö on kiellettyä.
Hätätilanteessa tarkistetaan erityisesti liikkumis- ja toimimisesteisten mahdollinen alueella oleminen ja varmistetaan erityisen huolella ja henkilökohtaisesti heidän turvallinen poistumisensa vaara-alueelta.
Mukaan otetaan henkilökohtaiset tarvikkeet (aamulla töihin tuodut tavarat: laukut, ulkovaatteet)
Mahdollisuuksien mukaan tietokone suljetaan ja tulipalon sattuessa huoneiden ikkunat ja ovet suljetaan. Jos kysymys on pommiuhkaussoiton aiheuttamasta poistumisesta niin, huoneen ovea ei lukita. Mahdollisuuksien mukaan luottamuksellisen aineisto taltioidaan ja suljetaan säilytystilaan.
Poistumista ennen varauloskäyntien/hätäpoistumisteiden ovet on avattava ja varmistettava että niiden kautta poistuminen kokoontumispaikoille on turvallista.
Kokoontumispaikat ovat pysäköintialueilla ja puistotiloissa, joista ohjaaminen turvallisiin sisätiloihin tapahtuu hankalien sääolojen sattuessa. Tarkoituksena on pysyä poissa pelastushenkilöstön tieltä ja turvallisen matkan päässä onnettomuuskohteesta. Kaikki rakennuksesta poistuvat henkilöt siirtyvät kokoontumispaikolle. Kenelläkään ei ole erivapautta lähteä omineen pois alueelta.
14.1. Tiedottaminen onnettomuustilanteessa
Tiedotuksesta vastaa yliopiston rehtori/viestintäjohtaja.
Poliisi Tiedottaa omaisille henkilövahingoista ja kuolemantapauksissa.
Tarvittaessa yliopistolla on toimintaohjeet kriisitilanteisiin:
Lapin yliopiston kriisinhallinta opas. LIITE, ks. www.ulapland.fi
15. ONNETTOMUUSKOHTAISET TOIMINTAOHJEET
Toimintaohjeet ovat yleisempien vaara- ja onnettomuustilanteiden varalle. Ohjeet ovat yleisohjeita ja niitä sovelletaan tilanteen mukaan.
Hätäilmoitus
OHJE HÄTÄILMOITUKSEN TEKEMISEEN
Havaitessasi vaaratilanteen, joka uhkaa henkeä, terveyttä, omaisuutta tai ympäristöä, soita ensin hätäkeskukseen 112.
Ilmoita havainnostasi välittömästi myös toimipisteen henkilökuntaan kuuluvalle
KUN SOITAT HÄTÄNUMEROON:
· Kerro kuka olet
· Kerro mitä on tapahtunut ja missä
· Kerro tarkka osoite ja kunta
· Vastaa sinulle esitettyihin kysymyksiin
· Toimi annettujen ohjeiden mukaisesti
· Lopeta puhelu vasta saatuasi siihen luvan
· Opasta auttajat paikalle
Soita uudelleen mikäli tilanne olennaisesti muuttuu.
Mikäli hätänumero on ruuhkautunut, odota sulkematta puhelinta!
Toiminta tulipalon sattuessa
PELASTA välittömässä vaarassa olevat
VAROITA muita kiinteistössä olevia ja käske poistumaan
HÄLYTÄ 112. Soita myös toimipisteen kiinteistöhuollolle, kun se on mahdollista.
SAMMUTA palo, jos arvioit sen mahdolliseksi. Älä kuitenkaan vaaranna itseäsi.
RAJOITA palon leviäminen sulkemalla ovet ja ikkunat
OPASTA pelastajat paikalle
Poistu rakennuksesta lyhintä mahdollista reittiä kokoontumispaikalle. Huolehdi myös että muut tilan käyttäjät poistuvat. Älä kuitenkaan vaaranna omaa turvallisuuttasi.
Muista, että kokoontumispaikalta saa poistua vasta, kun siihen on annettu lupa.
Tulipalosta ilmoitetaan palokelloilla, kuuluttamalla ja huutamalla.
MUISTA! Vaarallisinta tulipalossa ovat siinä muodostuvat myrkylliset savukaasut.
Normaalitilanteista poikkeavissa tilanteissa on muistettava, että tilanne voi edetä yllättävällä tavalla. Kuka tahansa voi joutua ottamaan johdon.Poikkeavissa tilanteissa on toimittava tilanteen vaatimalla tavalla järkevästi.
Ensiapu
ARVIOI TILANNE
· Määrittele lisäavun tarve
· Estä lisäonnettomuuksien synty
TEE HÄTÄILMOITUS NUMEROON 112
· Kerro mitä on tapahtunut, mistä soitat (ks. hätäilmoituksen tekeminen)
ANNA ENSIAPUA
· Pyri tyrehdyttämään verenvuodot
· Aseta tajuton kylkiasentoon. Tarvittaessa aloita painelu - puhalluselvytys
· Rauhoittele tajuissaan olevaa loukkaantunutta. Ilmoita, että apua on tulossa
TAJUTON POTILAS
· Selvitä, onko potilas herätettävissä puhuttelemalla tai ravistelemalla
· Liikkuuko potilaan rintakehä?
· Tuntuuko hengitys (koeta kämmenellä potilaan nenän alta / suulta)?
Vesivahinko
MIKÄLI TUNNISTAT / EPÄILET VESIVAHINKOA:
· Yritä paikallistaa vuotokohta
· Ilmoita asiasta välittömästi kiinteistöhuollolle
ILMOITA AINA HAVAITSEMASTASI VESIVAHINGOSTA
· Ilmoita asiasta kiinteistöhuollolle
Sähkö-, vesi-, tai lämpökatkos
SÄHKÖKATKO
· Ensimmäiseksi on syytä ottaa yhteyttä toimipisteen kiinteistöhuoltoon.
joka on tarpeen vaatiessa yhteydessä huolto- ja sähköyhtiöön ja selvittävät katkon syyn, laajuuden sekä katkon keston. Ilmoita lisäksi myös toimipisteesi Infoon.
- On parempi, että vain yksi henkilö tekee vikailmoituksen.
· Sähkökatkon alkaessa on tarkastettava ettei kukaan ole jäänyt hissiin. Myös muiden sähköllä ohjautuvien järjestelmien kunnosta on huolehdittava (esim. ilmastointi, lukitus).
- Valaistus sammuu. Kiinteistöissä on varajärjestelmä poistumis- ja turvavaloille. Ne jäävät palamaan, vaikka sähkö katkeaa.
- Rakennusten lämmitys ei toimi. Lyhyet muutaman tunnin sähkökatkot eivät kuitenkaan aiheuta suurta lämpötilan alenemista.
- Ilmanvaihto pysähtyy. Tämä koskee myös vetokaappeja, joten laboratoriotyöskentely ei ole sähkökatkon aikana turvallista.
- Paloilmaisimet ja -hälyttimet toimivat akkuvarmenteisesti eli paloturvallisuus ei ole uhattuna.
- Kulunvalvotut ovet lukittuvat mutta avausnapit ja kulkutunnisteet toimivat akkuvarmenteisesti.
- Hissit lakkaavat toimimasta ja jäävät mahdollisessa katkossa kerrosten välille. Jos jäät hissiin, paina hälytysnappia ja odota rauhallisena. Hissin hälytysjärjestelmän toiminta on turvattu akuilla eikä happi pääse loppumaan. Hissin huoltohenkilöstö tulee mahdollisimman nopeasti auttamaan. Hissistä ei saa sähkökatkon aikana poistua omin avuin. Hätätilanteessa soita yleiseen hätänumeroon 112.
- Kampuksen kylmän talousvedenjakelun toimii normaalisti, vaikka paineenvaihteluita saattaakin ilmetä.
- Lämpimän veden jakelussa ongelmat ovat todennäköisempiä ja veden lämpötila saattaa vaihdella merkittävästi. Vesi saattaa olla polttavan kuumaa eli lämmintä vettä on käytettävä varoen.
- Pitkäkestoisessa ja laajassa katkossa kaikki veden saanti saattaa katketa. Veden ja WC:n käyttöä tuleekin välttää sähkökatkojen aikana.
- tiloissa ei saa sytyttää tulitikkuja tai polttaa kynttilöitä. (palohälytyksen tai tulipalon vaara).
VESIKATKO
· Ensimmäiseksi on syytä ottaa yhteyttä toimipisteen kiinteistöhuoltoon, joka on tarpeen vaatiessa yhteydessä huolto- ja vesilaitokseen ja selvittävät katkon syyn, laajuuden ja keston. Ilmoita lisäksi myös toimipisteesi Infoon.
· Mikäli kyseessä on pidempi katkos, vedentoimittaja järjestää tavallisesti lähistölle vesipisteen, josta voi hakea välttämättömän talousveden.
LÄMPÖKATKO
· Ensimmäiseksi on syytä ottaa yhteyttä toimipisteen kiinteistöhuoltoon, joka on tarpeen vaatiessa yhteydessä huolto- ja lämpöyhtiöön ja selvittävät katkon syyn, laajuuden ja keston. Ilmoita lisäksi myös toimipisteesi Infoon.
· Lämpökatkoksen alkaessa kiinteistöhuolto huolehtii ilmastoinnin pysäyttämisestä, ikkunat, venttiilit ja ovet suljetaan.
· Talvella tyhjennetään tarvittaessa vesikeskuslämmitys- ja käyttövesijärjestelmä sekä suojataan muut arat kohteet.
· Hätätilanteessa kaikki henkilöt voivat oleskella samassa huoneessa, jolloin heidän oma ruumiinlämpönsä auttaa pitämään huoneen lämpimänä.
Mikäli työskentely sähkö-, vesi- tai lämpökatkon vuoksi vaikeutuu olennaisesti, annetaan kehotus lähteä kotiin.
Pommiuhka
TOIMINTA PUHELIMITSE TEHDYSSÄ POMMIUHKATILANTEESSA:
· Ole rauhallinen ja ystävällinen
· Älä keskeytä soittajaa
· Yritä ylläpitää puhelua ja paina mieleesi yksityiskohtia
· Kirjaa puhelun yksityiskohdat ylös:
- Mitä tapahtuu, missä ja kenelle
- Miksi tapahtuu
- Tietoja soittajasta: mies/nainen, hermostunut/rauhallinen, murre/aksentti, sanamuodot jne.
Uhkauksen vastaanottaja kirjaa puhelun yksityiskohdat ylös ja informoi toimipisteen henkilökuntaa tai tekee tarvittaessa itse ilmoituksen hätäkeskukseen 112.
Henkilökunta tekee välittömästi ilmoituksen hätäkeskukseen 112. Viranomaiset tekevät päätöksen tilojen tyhjentämisestä. Ilmoita lisäksi myös ilmoituslomakkeella minkä löydät Lapin yliopiston nettisivuilta.
Mikäli viranomainen tekee tyhjentämispäätöksen, on tavoitteena tyhjentää kiinteistö mahdollisimman nopeasti ja turvallisesti. Toimintaa johtaa toimipisteen turvallisuusryhmä. Poliisiviranomaisen saavuttua paikalle, hän ottaa johtamisvastuun.
TOIMINTA KIRJEITSE TEHDYSSÄ POMMIUHKATILANTEESSA:
· Ole rauhallinen
· Ilmoita asiasta hätäkeskukseen 112; noudata annettuja ohjeita
· Ilmoita asiasta välittömästi toimipisteen henkilökuntaan kuuluvalle
· Koske kirjeeseen niin vähän kuin mahdollista (ettet sotkisi mahdollista todistusaineistoa)
· Opasta viranomaiset paikalle.
EPÄILYTTÄVIIN ESINEISIIN EI SAA MISSÄÄN TILANTEESSA KOSKEA, EIKÄ NIITÄ SAA SIIRTÄÄ.
On tärkeää estää myös muiden kontakti epäilyttävään esineeseen. Mahdollisen pommin vaarattomaksi tekeminen on aina viranomaisasiantuntijan tehtävä.
Ilkivalta tai rikos
REAGOI HAVAITSEMIISI RIKOKSIIN
· Soita hätäkeskukseen 112
· Kirjaa ylös muistiinpanoja rikoksentekijästä ja tapahtumista
Ilmoita lisäksi myös ilmoituslomakkeella minkä löydät Lapin yliopiston nettisivuilta.
PUUTU TILANTEESEEN VAIN MIKÄLI SE ON VÄLTTÄMÄTÖNTÄ
· Rikoksentekijä saattaa keskeyttää toimintansa havaitessaan, että hänet on nähty
· Älä koskaan suojele omaisuutta henkilövahinkojen uhalla
OTA RIKOKESENTEKIJÄ KIINNI VAIN MIKÄLI SE ON TURVALLISTA
· Lain mukaan sinulla on oikeus ottaa rikoksentekijä kiinni itse teossa
· Älä leiki sankaria
· Kiinniotettu rikoksentekijä tulee aina ja välittömästi luovuttaa poliisille
SUOJAA RIKOSPAIKKA ULKOPUOLISILTA
· Sulje rikospaikka kaikelta liikehdinnältä, mikäli mahdollista
· Suojaa mahdolliset rikoksentekijän jättämät jäljet
KIRJAA TUNTOMERKIT HETI YLÖS
Uhkaava henkilö
KOHDATESSASI UHKAAVAN HENKILÖN
PYSY RAUHALLISENA, ÄLÄ HÄTÄÄNNY
SÄILYTÄ ETÄISYYS UHJAAJAAN
· Älä käännä selkääsi uhkaajalle, varmista pakotie
PYSY RAUHALLISENA JA YRITÄ VOITTAA AIKAA, JOTTA MUITA TULISI PAIKALLE
KUTSU TARVITTAESSA APUA
· Pyri suorittamaan ilmoitus/hälyttäminen uhkaajan huomaamatta ja ajoissa
PUHU SELKEÄSTI JA LYHYESTI, VÄLTÄ TUIJOTTAMISTA. OLE JOUSTAVA JA ASIALLINEN.
· Älä oikaise sekavassa tilassa olevan henkilön harhoja.
ÄLÄ VÄHÄTTELE UHKAAJAA TAI TILANNETTA
VÄLTÄ ÄKKINÄISIÄ LIIKKEITÄ
ÄLÄ PROVOSOI, ÄLÄKÄ PROVOSOIDU
Mikäli tilanne kiristyy väkivaltaiseksi soita hätäkeskukseen 112, mahdollisesti pelasta vaarassa olevat, varoita muita ja suojaudu. Älä leiki sankaria.
Ilmoita lisäksi myös ilmoituslomakkeella minkä löydät Lapin yliopiston nettisivuilta.
Ryöstö
RYÖSTÖTILANTEESSA
Pysy rauhallisena, älä vastusta ryöstäjää. Älä leiki sankaria. Paina ryöstäjän tuntomerkit mieleesi. Kiinnitä huomiota pakotapaan, pakosuuntaan ja mahdollisiin avustajiin. Hälytä apua heti, kun voit tehdä sen turvallisesti.
KATSO ja paina mieleesi ryöstäjän tuntomerkit:
· ulkonäkö
· kasvojen piirteet, arvet
· hiusten väri, ihon väri
· ikä
· puhetapa/murre/vieraankielen korostus
· vaatetus yms.
· mihin ryöstäjä koski (sormenjäljet)
SEURAA minne ryöstäjä poistui, kenen kanssa ja millä kulkuneuvolla.
SOITA hätäkeskukseen 112
KIRJAA tuntomerkit välittömästi ylös.
SUOJAA mahdolliset jalanjäljet/kura/lumi poliisia varten.
PYYDÄ silminnäkijöitä jäämään paikalle, kunnes poliisi on saapunut.
KEHOITA silminnäkijöitä välttämään keskustelua tapahtuneesta (ennen kuin he ovat kertoneet tapahtuneesta poliisille).
ÄLÄ siivoa ryöstön jälkiä ennen kuin poliisi on antanut siihen luvan.
ILMOITA tapahtumasta esimiehellesi ja Ilmoita lisäksi myös ilmoituslomakkeella minkä löydät Lapin yliopiston nettisivuilta.
ÄLÄ KOSKAAN SUOJELE OMAISUUTTA HENKILÖVAHINKOJEN UHALLA.
Sisälle suojautuminen
Sisälle suojautuminen voi tulla kysymykseen esimerkiksi säteily- tai kaasuvaaratilanteessa sekä väkivallan uhan vuoksi.
MIKÄLI RAKENNUKSESTA POISTUMINEN EI OLE MAHDOLLISTA:
· Soita hätäkeskukseen 112 ja kerro kuka olet, missä olet ja mitä on tapahtunut
· Mene suojaisaan tilaan
· Sulje ovet ja ikkunat
· Mikäli kyseessä on tulipalo- tai kaasuvaaratilanne, tuki ovenraot esim. vaatteilla, jotta savu ei pääse sisään
MIKÄLI JOUDUT SUOJAUTUMAAN SISÄTILOIHIN VÄKIVALLAN UHAN VUOKSI:
· Mene suojaisaan tilaan ja soita hätäkeskukseen 112
· Lukitse tilan ovi mikäli mahdollista
· Sammuta valot tilasta ja sulje verhot
· Huolehdi, että tilassa olevat henkilöt sammuttavat matkapuhelimensa
· Opettajan tai muun tilannetta johtavan henkilön matkapuhelin on päällä
· Huolehdi mahdollisten esteiden kasaamisesta tilan oven eteen
· Pysy matalana lattialla ja pysy hiljaa
· Jää odottamaan ohjeita ja apua
· Tarvittaessa välitä tietoja ulos ja seuraa ulkoa saatavaa tietoa
Yleinen vaaramerkki
Yleinen vaaranmerkki on minuutin pituinen nouseva ja laskeva äänimerkki tai viranomaisen kuuluttama varoitus.
Yleinen vaaranmerkki:
Yleinen vaaranmerkki tarkoittaa väestöä uhkaavaa välitöntä vaaraa. Varoitus annetaan taajamissa kiinteällä hälytinjärjestelmällä ja taajamien ulkopuolella kulkuneuvoihin asennetuilla liikkuvilla hälyttimillä.
TOIMENPITEET YLEISEN VAARAMERKIN KUULUESSA:
· Siirry sisälle ja pysy sisällä
- Väestönsuojaan tai tilapäissuojaan suojaudutaan VAIN viranomaisen niin kehottaessa
· Sulje ovet, ikkunat, tuuletusaukot ja ilmastointilaitteet
· Avaa radiot / TV ja odota rauhallisesti ohjeita
· Vältä puhelimella soittamista, mutta seuraa some-viestintää
· Avaa kannettavasta tietokoneesta yleisradion nettisivut (www.yle.fi) . Käytä kannettavaa tietokonetta akkuvirralla.
· Älä poistu alueelta ilman viranomaisten lupaa, ettet joutuisi vaaraan matkalla
VAARA OHI – merkki on yhden minuutin mittainen yhtämittainen, tasainen merkkiääni. Se on ilmoitus siitä, että vaara tai uhka on ohi.
Yleistä vaaramerkkiä testataan seitsemän sekunnin mittaisella tasaisella merkkiäänellä – älä sekoita sitä todelliseen vaaramerkkiin.
Kaasu- ja säteilyvaara
TOIMINTA KAASUVAARATILANTEESSA:
SIIRRY SISÄLLE JA PYSY SISÄLLÄ
· Älä mene kellariin tai väestönsuojaan. Jos sisälle suojautuminen ei riitä, voivat viranomaiset kehottaa siirtymään pois vaara-alueelta. Jos on pakko mennä ulos, suojataan silmät ja hengitys sekä käytetään tiivispintaista vaatetusta.
SULJE OVET, IKKUNAT, TUULETUSAUKOT JA ILMASTOINTILAITTEET
· Tiivistä ovet ja ikkunankarmit tarvittaessa teipillä tai muovikalvolla. Hengitä kostean, ilmavan kankaan läpi, jos tunnet kaasun hajua.
SEURAA VIRANOMAISTIEDOTUSTA
· Avaa radiot / TV ja odota rauhallisesti ohjeita
· Vältä puhelimella soittamista, mutta seuraa some-viestintää
· Avaa kannettavasta tietokoneesta yleisradion nettisivut (www.yle.fi). Käytä kannettavaa tietokonetta akkuvirralla.
Jos olet ulkona etkä pääse sisälle: kiirehdi kaasupilven alta sivutuuleen.
Pyri mahdollisimman korkealle, esimerkiksi mäen päälle.
TOIMINTA SÄTEILYVAARATILANTEESSA:
SIIRRY SISÄLLE JA PYSY SISÄLLÄ
· Väestön suojaan tai tilapäissuojaan siirrytään vain viranomaisten niin kehottaessa.
· Jos on pakko mennä ulos, käytä tiivistä, ihon peittävää asua, esim. sadevaatteita. Riisu vaatteet sisälle tullessasi eteiseen ja peseydy huolella. Käytä hengityssuojainta, pyyhettä tai talouspaperia estämään radioaktiivisten hiukkasten pääsy keuhkoihin.
SULJE OVET, IKKUNAT, TUULETUSAUKOT JA ILMASTOINTILAITTEET
SEURAA VIRANOMAISTIEDOTUSTA
· Avaa radiot / TV ja odota rauhallisesti ohjeita
· Vältä puhelimella soittamista, mutta seuraa some-viestintää
· Avaa kannettavasta tietokoneesta yleisradion nettisivut (www.yle.fi). Käytä kannettavaa tietokonetta akkuvirralla.
OTA JODITABLETTI VAIN VIRANOMAISEN KEHOITUKSESTA.
VARAA RUOKAA JA JUOTAVAA
· Laita esillä olevat elintarvikkeet muovipusseihin tai tiiviisiin astioihin. Jääkaappi, pakastin ja tiiviit pakkaukset suojaavat radioaktiiviselta säteilyltä.
Paranna arjen turvallisuutta
Yleisiä ohjeita turvallisuuden ylläpitämiseksi
· Tutustu huolella vahinko- ja vaaratilanteiden varalta annettuihin toiminta- ym. ohjeisiin. Noudata niitä.
· Tutustu etukäteen poistumisreitteihin ja huomioi alkusammutusvälineiden sijainti
· Noudata yleistä siisteyttä ja järjestystä. Pidä työskentely-ympäristösi siistinä
· Ilmoita tietoosi tulleista turvallisuuteen liittyvistä epäkohdista, läheltä piti -tilanteista ja vaaratilanteista välittömästi toimipisteen Infoon palveluneuvojille.
· Ilmoita havaitsemastasi epäilyttävästä toiminnasta ja henkilöistä toimipisteen Infoon tai web-sivuilta löytyvällä ilmoituslomakkeella.
· Älä telkeä palo-ovia auki. Palo-ovet hidastavat palotilanteessa palon leviämisen ja estävät palokaasujen leviämisen.
· Tupakoi vain siihen varatuilla paikoilla ja sammuta natsat tuhkakuppeihin
· Kulunvalvontakortit ja avaimet ovat henkilökohtaisia eikä niitä saa luovuttaa kenellekään
- Mikäli kadotat kulunvalvontakorttisi tai avaimesi, ilmoita asiasta välittömästi toimipisteesi Infoon.
· Pidä huoli henkilökohtaisista tavaroistasi. Pidä arvokkaat tavarat poissa näkyviltä.
· Älä keskustele luottamuksellisista asioista julkisesti.
· Koulu tekee yhteistyötä viranomaisten kanssa, joten pienimpäänkin poikkeamaan reagoidaan.
Jokainen vaikuttaa toiminnallaan oman turvallisuuden lisäksi myös lähiympäristönsä turvallisuuteen
PELASTUSSUUNNITELMAN JALKAUTTAMINEN HENKILÖSTÖLLE
Pelastussuunnitelma jaetaan henkilöstölle intran kautta.
TURVALLISUUSSUUNNITELMAN LIITTEET
1. Asemapiirros kohteesta, johon merkitään:
- hälytysajoneuvojen toimintamahdollisuudet (pelastustie, hyökkäystiet jne.)
- paloilmoitin
- kokoontumispaikat
- väestönsuojat
2. Kerrospiirustukset, joihin merkitään:
- alkusammutus-, pelastus- ja ensiapuvälineiden sijainti
- poistumistiet
- automaattiset turvalaitteet
- paloilmoitinpainikkeet
- palo-osastot ja –ovet
- veden ja kaasujen pääsulut, sähkön pääkytkimet ja ilmastoinnin hätäpysäytys